Ympäristörenkaan historiikki on kunnianosoitus tulisielulle

Historiaa. Ympäristörenkaan 30-vuotinen taival on kansien välissä. Historiikin on toimittanut Thomas Rosenberg. Muut kirjoittajat ovat muun muassa yhdistyksen aktiivit Per-Erik Johnsson ja Christer Alm. Kuva: Marita Itävuori
Hästholmenin ydinvoimala on Loviisassa vaiettu kuin virtahepo Tommy Hellstenin kirjassa, sanoo historiikin toimittanut Thomas Rosenberg.

LOVIISA Miljöringen – Ympäristörengas on saanut oman historiikin, jonka alaotsikko kuvaa hyvin yhdistyksen toimintaa ydinvoimakaupungissa: 30 vuotta poikkiteloin.

Historiikki on samalla hatunnosto liikkeen tunnetuimmalle aktivistille Herbert Blomqvistille.

Viime vuonna 30 vuotta täyttänyt yhdistys toimii yhä, vaikka se ei enää ole yhdistysrekisterissä ja jäsenpulakin vaivaa.

Historiikin kokoamisessa ja sen kirjoittamisessa ovat Thomas Rosenbergin lisäksi olleet mukana yhdistyksen nykyinen puheenjohtaja Christer Alm, vuosia yhdistyksessä toiminut Per-Erik Johnsson, Herbert Blomqvistin veli Bo-Gunnar, sekä kirjailijat Mikael Böök ja Kjell Lindblad.

Ympäristörengas syntyi kesällä 1986, Tšernobylin samana keväänä tapahtuneen ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen.

Ympäristöasiat olivat silloin pinnalla muutenkin. 1970-luvun lopulla syntyi muun muassa Koijärvi-liike. Siitä kehittyi lopulta puolue Vihreät.

Loviisassa ydinvoiman vastainen liike jakoi kaupunkilaisia leireihin puolesta ja vastaan. Liike järjesti näyttäviä tempauksia.

Erään kerran joukko ydinvoiman vastustajia leiriytyi Hästholmenille. Tai ei itse asiassa leiriytynyt, Rosenberg paljasti vuosien jälkeen.

Herbert Blomqvist souti joukon saareen salaa, mutta telttaa paikalle oli hankala pystyttää. Niinpä joukko, mukana muun muassa Heidi Hautala, odotteli aamua ja yllätysmielenilmauksen alkamista.

Säännöissä ei ydinvoimaa

Blomqvist asui Hästholmenin naapurissa. Hän koki voimalan tulon voimakkaasti.

Pikkukaupunki ei enää sen jälkeen ollut entisensä.

Ydinvoiman vastustajat ovat kaupungissa olleet sitkeä vähemmistö. Kaupunginvaltuustossa ydinvoiman kannattajilla on ollut enemmistö.

Per-Erik Johnssonin mielestä syynä on raha.

– Sanottiin vain kiitos kiitos, kun tuli rahaa.

Rosenbergin mielestä suhtautuminen ydinvoimaan on paradoksaalista. Sen kannattajat näkivät ydinvoimalan pelastajana, mutta siitä on tullut aihe, josta ei puhuta. Samanlainen vaiettu asia kuin alkoholismi Tommy Hellstenin kirjassa Virtahepo olohuoneessa.

Johnsson suree sitä, että pala kauneinta saaristoa on ikuisesti menetetty voimalan takia. Sekä hän että Christer Alm muistuttavat myös, että ydinvoimalla ja sen käyttämällä uraanilla on aina kytkös ydinaseisiin.

Ympäristörengas on 30 vuoden aikana profiloitunut ydinvoiman vastustamiseen, mutta sen säännöissä ydinvoimaa ei mainita. Alm sanoo, että muitakin kysymyksiä pidetään esillä. Niihin kuuluvat muun muassa eläinten oikeudet ja kännykkäsäteily.

Vihreys valtavirtaistui

Historiikilla ympäristörengaslaiset halusivat muistaa värikästä persoonaa. Herbert Blomqvist sai jopa porttikiellon ydinvoimalalle. Hän pelkäsi säteilyä niin, että vuorasi makuuhuoneensa styroxilla estääkseen säteilyä onnettomuuden sattuessa. Ahkera yleisönosastokirjoittelija jaksoi ajaa asiaansa.

– Blomqvistin kaltaisia ihmisiä tarvitaan, vaikka he voivat olla vaivalloisia, Rosenberg huomauttaa.

Keskustelija. Herbert Blomqvist asui ydinvoimalan naapurissa. Kuva: LS-arkisto

Kaikille Blomqvistin tyyli ei kuitenkaan sopinut. Syntyi Loviisa-liike, jonka toimintatapa oli maltillisempi. Se toimi ydinjätteen loppusijoitusta vastaan. Myös Loviisan kulttuuri- ja ympäristöliike aloitti toimintansa.

Vihreät ajatukset ovat levinneet lähes joka puolueeseen ja puolueilla on omat ympäristöohjelmansa.

Ympäristörenkaan aktiivit ovat ikääntyneet yhtä jalkaa yhdistyksen kanssa. Uusia ihmisiä toivotaan mukaan.

Rosenberg sanoo, että ydinvoiman rakentaminen ei ole tällä hetkellä eturivin asia Loviisassa.

– Kaupunki asemoituu ydinvoiman jälkeiseen aikaan.

Keskustelukin on hiipunut hiipumistaan. Edes Otaniemen tutkimusreaktorin jätteiden sijoittamispaikasta ei ole keskustelua herännyt.

Rosenberg sanookin, että loviisalaiset eivät jaksa keskustella. Johnsson huomauttaa, että Hästholmenilla välivarastoidulle ydinjätteelle pitäisi tehdä jotakin kymmenen vuoden sisällä.

Seminaari tulossa

Ympäristörenkaan historiaa ja sen keulakuvaa muistellaan kuukauden kuluttua pyhäinpäivänä 4.11. järjestettävässä seminaarissa Helgon eller galningar? (Pyhimyksiä vai hulluja).

Hotel Degerbyssä kello 15 alkaen pidettävässä seminaarissa toimivat alustajina muun muassa ydinvoiman vastustaja Olli Tammilehto, Loviisan voimalassa pitkään työskennellyt käyttöinsinööri Lars Ilman, sekä Ympäristörengasta perustamassa olleet kirjailijat ja toimittajat Pirkko Lindberg, Kjell Lindblad ja Gerd Söderholm.