Ympäristöluvitus heittelehtii

Helsingin hovioikeus käsitteli torstaina Lahti Energian ja sen johdon syytteitä ympäristön turmelemisesta hiilipölyllä Loviisan satamassa vuosina 2013 – 2014. Vuosi sitten maaliskuussa Itä-Uudenmaan käräjäoikeus hylkäsi kaikki Lahti Energian syytteet sekä yhdeksän sataman naapurin korvausvaatimukset, jonka jälkeen kihlakunnansyyttäjä Heidi Nummela sekä Uudenmaan Ely-keskus valittivat siitä hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeuden päätöstä odotetaan kevään aikana.

Lahti Energia Oy kuljetti ja varastoi hiiltä Loviisan satamassa vuosina 1989 – 2014, jonka jälkeen hiilikuljetukset siirtyivät Haminaan. Vuoden 2017 syksyllä hiilikuljetukset Loviisan satamassa alkoivat jälleen. Tällä kertaa kyse on Siperiasta rautateitse saapuvasta metallurgista kovakivihiilestä, jota käytetään muun muassa teräs- ja lääketeollisuudessa.
Sataman naapurit saivat pian kokea, että sekin pölisee ja kolisee kuten aiemmatkin hiilikuormat. Tasan vuosi sitten ryhmä sataman naapureita teki poliisille tutkintapyynnön hiilipölystä. Senkin asian käsittely on vielä kesken.

Helmikuun lopulla satamaan saapui jälleen pitkä junavaunuletka Siperiasta. Pitkällä matkalla läpi pakkasten ja vesisateiden iso osa avovaunuihin lastatusta kivihiilestä jäätyi lähes kiinteäksi kimpaleeksi, jota on pitänyt piikkaamalla irrottaa rautatievaunuista.
Työläs urakka jatkuu edelleen ratapihalla Valkossa. Metallisista vaunuista kantautuvat piikkaamisen äänet piinaavat edelleen lähialueen asukkaita joskus iltamyöhään saakka. Sataman naapureiden mielestä Svenäsintien tukkeeksi jätemaasta kyhätty korkea, mutta lyhyt meluvalli on lähinnä vitsi eikä vaimenna sataman melua. Jäätyneiden hiilivaunujen piikkaaminen on sataman mukaan tilapäistä eikä jatku enää pitkään. Tosin Loviisan satama on hakenut lupaa myös jäteromun käsittelyyn, jonka pelätään lisäävän meluhaittaa entisestään.

Samaan aikaan Loviisan sataman kamppaillessa pölyn, melun ja muiden ympäristöhaasteidensa parissa on Vaasan hallinto-oikeus yllättäen hylännyt Helsingin Erikoishöyläys Oy:n ympäristöluvan puunmurskauksen ja -hakemuksen aloittamisesta Käkikosken vanhan sahan alueella Porlammilla. Sahan alueen ympäristöluvasta valittivat kuusi naapuria. Oikeuden mukaan puuaineksen murskauksessa aiheutuu melu- ja pölyhaittaa. Hallinto-oikeuden näkemyksen mukaan kohtuutonta rasitusta lähimmälle asuinkiinteistölle ei voida riittävästi ehkäistä teknisiä torjuntatoimenpiteitä koskevin lupamääräyksin.

”Loviisan sataman hyväksyttyä kivihiilen ympäristölupaa ja Helsingin Erikoishöyläämön hylättyä biohakkeen ympäristölupaa keskenään vertailtaessa näyttää vahvasti siltä, että ympäristölupa-asioissa laki ei ole sama kaikille.”

Vaasan hallinto-oikeuden päätös on takaisku myös biopolttoainekunnaksi profiloituneelle Lapinjärven kunnalle, joka tuki luvan myöntämistä. Hallinto-oikeuden päätöksestä on mahdollisuus valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen 1.4. mennessä.

Loviisan satamassa tapahtuvaa kivihiilen ja metalliromun käsittelyä sekä niiden ympäristölupaa ja Helsingin Erikoishöyläys Oy:n juuri hylättyä puutavaran haketuslupaa on syytä vertailla keskenään. Varsinkin, kun molemmissa tapauksissa toiminnan lähimmät naapurit ovat alle 100 metrin päässä luvanvaraisesta teollisesta toiminnasta. Loviisan satamassa on ollut satamatoimintaa yli 100 vuoden ajan ja Käkikosken sahan alueella yli 50 vuoden ajan. Lähialueen asutus on rakentunut alueiden ympärille.

On ilmeistä, että Valkon kivihiilen ja metalliromun käsittelystä syntyy sekä Käkikosken biohakkeen käsittelystä olisi syntynyt vaikutuksia lähialueen ympäristöön sekä asukkaisiin. Ympäristölupien ehdoissa haittoja pyritään mahdollisimman tehokkaasti vähentämään, jotta ne eivät olisi kohtuuttomia. Loviisan satama on painoarvoltaan merkittävä toimija, ja Helsingin Satama Oy:n omistuksen myötä raskaan sarjan teollinen toimija. Helsingin Erikoishöyläämö Oy on niihin verrattuna painoarvoltaan melko kevyt yritys.

Loviisan sataman hyväksyttyä kivihiilen ympäristölupaa ja Helsingin Erikoishöyläämön hylättyä biohakkeen ympäristölupaa keskenään vertailtaessa näyttää vahvasti siltä, että ympäristölupa-asioissa laki ei ole sama kaikille. Tai eivät ainakaan sen tulkinnat.
Eri hankkeiden ympäristöluvitus näyttääkin Suomessa heittelehtivän huolestuttavalla tavalla.