Yle on iso osa median ongelmaa

Ruotsinkielinen Svenska Yle käsittelee laajassa juttusarjassaan ruotsinkielisten sanomalehtien talousahdinkoa, ilmestymispäivien vähyyttä ja levikkien pienenemistä. Eilen Svenska Yle toi esille kuinka KSF Media Ab:n paikallislehdet Östnyland ja Västra Nyland eivät enää tavoita kaikkia ruotsinkielisiä.

Yhdeksi suurimmaksi tilattavien ruotsinkielisten sanomalehtien kilpailijaksi Svenska Yle nostaa suomenkielisten lehtien lisäksi erityisesti Facebookin, jossa kuntalaiset keskustelevat keskenään ja nostavat esille aiheita, jotka voisivat olla myös mediatalojen sisältöjä. Siinä Svenska Yle on toki aivan oikeassa. Sosiaalisesta mediasta on tullut monien mediatalojen kilpailijoita, mutta samalla myös tärkeitä yhteistyökumppaneita.

Svenska Ylen juttusarjassa on kuitenkin perin kummallista, että Ylen toimitus ei osaa nähdä tai halua kertoa, että Oy Yleisradio Ab itse on paikoin kaikkein massiivisin ruotsinkielisten mediatalojen kilpailija sekä iso osa näiden kannattavuusongelmaa. Yle tarjoaa radio- ja TV-kanavillaan, mutta erityisesti myös kymmenillä verkkosivuillaan useita satoja tuhansia kirjoitettuja uutisjuttuja ilmaiseksi. Tai ei ilmaiseksi, sillä kansalaiset on määrätty maksamaan niistä Yle-veroa.

Yle-ongelma ei koettele juurikaan Loviisan Sanomia, koska Ylen Loviisan seutua koskeva suomenkielinen tarjonta on supistunut lähes olemattomiin. Ylellä oli aikanaan Loviisassa oma aluetoimitus, kunnes toiminta keskitettiin ensin Porvooseen, ja sittemmin Pasilaan. Yle ei syö juurikaan pienten paikallislehtien leipää.

Sen sijaan LS:n sisarlehdille Östnylandille ja Västra Nylandille Svenska Yle on merkittävän suuri kilpailija. Ehkä jopa sosiaalista mediaa merkittävämpi. Esimerkiksi Yle Östnylandilla on Porvoossa yhteensä 13 verovaroin palkattua reportteria, kun sanomalehti Östnylandin toimitus on vuosien varrella supistunut 6 toimittajaan ja yhteen kuvaajaan. Henkilöresurssiero on suorastaan murskaava.

Svenska Yle aprikoi juttusarjassaan, etteivät ruotsinkieliset mediatalot ole saaneet maksumuurin takana olevia mediasisältöjä kannattaviksi, mutta ei osaa nähdä tai halua mainita, että mediatalojen isona ongelmana on, että Svenska Yle tarjoaa paljolti samaa sisältöä samoille potentiaalisille asiakkaille veloituksetta. Niin kauan kuin lukijat saavat Yleisradion ruotsin- tai suomenkielistä tekstiä ja kuvia sekä muuta sisältöä verkosta ilmaiseksi, ei kaupallisilla mediataloilla ole mahdollista saada kannattavasti myytyä vastaavanlaista, samantyyppistä sisältöä samoille lukijoille. Iso osa esimerkiksi Yle Östnylandin ja sanomalehti Östnylandin viime päivien Itä-Uudenmaan uutisista käsittelevät samoja aiheita. Käytännössä mediatalon on yleensä julkaistavat juttu ilmaiseksi, jos vastaava uutinen on tarjolla Ylen sivuilla.

”Ylen olisi hyvä aiheesta uutisoidessaan avoimin silmin nähdä laatujournalismin nimissä myös oma iso osuutensa kaupallisten mediatalojen talousvaikeuksiin.”

Yleisradion ja kaupallisten mediatalojen kilpailutilanne on taloudellisesti vakava monilla muillakin paikkakunnilla, ja lähinnä isompien maakuntalehtien levikkialueilla. Ruotsinkielisellä rannikkoalueella se on erityisen ankara ruotsinkielisille mediataloille Pohjanmaalta aina Itä-Uudellemaalle. Kaupalliset mediatalot kokevat Yleisradion tekstitarjonnan niin suureksi ja vakavaksi kilpailijaksi, että niitä edustava Medialiitto teki kesäkuussa 2017 Yleisradiosta valtiontukikantelun Euroopan komissiolle.

Kantelussa pyydettiin komissiota ratkaisemaan, saako julkisia varoja käyttää sellaisten tekstimuotoisten journalististen verkkosisältöjen tuottamiseen, jotka eivät liity julkisen palvelun yleisradio-ohjelmistoihin. Medialiiton mielestä kyseessä on kielletty valtiontuki, joka on perittävä takaisin. EU:n ratkaisua odotetaan tänä keväänä.

Yle on kansainvälisessä vertailuissa massiivinen mediatoimija. Asukaslukuun nähden selvästi suurempi kuin useampien muiden maiden yleisradioyhtiöt. Suuresta koosta kertoo Ylen lähes 500 miljoonan euron budjetti, joka on samaa suuruusluokkaa kuin Suomen kaikkien sanomalehtien sisältöjen myynnistä saamat levikkituotot.

Suomessa tarvitaan Ylen laadukasta uutistarjontaa sekä julkisen palvelun radio- ja televisiosisältöjä. Kaupallisten mediatalojen yhteinen näkemys kuitenkin on, ettei verovaroja tulisi käyttää tekstimuotoisten journalististen verkkosisältöjen tuottamiseen. Se vääristää kilpailua ja uhkaa muiden mediatalojen elinkelpoisuutta ja viestinnän moniarvoisuutta. Lisäksi Ylen olisi hyvä aiheesta uutisoidessaan avoimin silmin nähdä laatujournalismin nimissä myös oma iso osuutensa kaupallisten mediatalojen talousvaikeuksiin.

Loviisan Sanomat on osa KSF Media Ab-konsernia.

Svenska Ylen vastaus: ”Median monimuotoisuus on kaikkien etu”.