Yksin etsii itsestään helposti vain negatiivista

Matkalla yhdessä. Kokemusasiantuntija Christina Jäkkä (vas), asiakas Rauli Salomaa ja projektityöntekijä Aino-Maija Maisonlahdella on uudesta mallista hyviä kokemuksia. Kuva Auli Henriksson
Joskus tarvitsee muistutusta, että on ihminen, kiteyttää Rauli Salomaa ja kertoo elämänlaatunsa parantuneen huomattavasti Matka sosiaaliseen osallisuuteen -projektissa

LOVIISA Reilu vuosi sitten loviisalaisen Rauli Salomaan elämä oli monelta kantilta solmussa. Ei opiskelua, ei työtä eikä oikein enää toivoakaan. Monet asiat olivat solmussa ja ikävien asioiden kasaantuminen vei voimia.

Muutos tuli sattumalta. Hän oli sosiaalitoimistossa selvittämässä laskuasioita, kun sieltä kerrottiin Aino-Maija Maisonlahden vetämästä Matka sosiaaliseen osallisuuteen -hankkeesta ja kysyttiin saisiko Salomaahan ottaa yhteyttä. Hän antoi luvan, ja Maisonlahti tuli käymään.

Kotikäyntiä Salomaa pitää tärkeänä.
– Sai suoraan inhimillisen kosketuksen. Projektissa ylipäänsä on tullut olo, että on tullut huomatuksi.

Ensimmäisellä tapaamisella sovittiin jatkotapaamisista ja että Maisonlahti ryhtyy selvittämään levällään olevia asioita.

24-vuotias Salomaa kertoo olleensa eri palvelujen piirissä kouluajoista lähtien, mutta mihinkään ei ole tullut kiinnityttyä. Hän kuvailee, että hoito on helppo eristää omaksi palaseksi elämässä, kun tapaamiset ovat tyyliin kerran viikossa kliinisessä tilanteessa.
– Hoito tuntuu tehtävältä, hän sanoo.

Loviisa välittää

Muutoksia on projektiin lähdön jälkeen tapahtunut Salomaan arjessa ja taloudessa.
– Kämppä on siisti, minulla on pysyvä kontakti terveyskeskukseen, olen saanut taloutta hillintään ja lyhennän velkoja. Elämänlaatu on parantunut. Yksin helposti etsii itsestään vain negatiivista. Tässä joku muistutti, että olen ihminen, hän kiteyttää.

Salomaa on mukana Käppis-ryhmässä joka tekee yhdessä kävelyretkiä eri puolille Loviisaa ja kuntonyrkkeilyryhmässä sekä käy Klubitalolla ryhmätapaamisissa. Äskettäin hän aloitti työkokeilun Pikku Pietarin Pihassa ja sosiaalinen elämä on kaiken kaikkiaan vilkastunut.

– On ollut nautinnollista päästä muualle neljän seinän sisältä. Olen saanut projektissa älyttämän paljon. Jos seuraa vain valtakunnallisia uutisia telkkarista, syntyy kyyninen kuva. Projektissa olen oppinut, miten Loviisassa on paljon palveluja tarjolla. Loviisa on kaupunki joka välittää asukkaistaan.

Positiivisesta otteesta kiinni

Tulevaisuuden suunnitelmia hän tekee pienin askelein edeten. Velat pitäisi olla hoidettuna vuoden loppuun mennessä, minkä jälkeen hän haluaisi töihin, hankkia auton ja hakeutua myöhemmin koulutukseen. Haaveissa on korkeakouluopinnot, erityisesti luonnontieteet kiinnostaisivat. Liian isoja asioita hän varoo kuitenkin ajattelemasta kerralla.

– On edettävä pienin askelein ja laskettava pienet voitot päivittäin. Suomessa on vähän kansantautina se, ettei saa olla ylpeä itsestään. Ei pidä miettiä vain niitä tekemättömiä asioita vaan laskettava, että tuli siivottua ja vietyä roskat. Yksinkertaisia tehtäviä, joilla pitää positiivisen otteen, on esimerkiksi se, että kehuu itseään päivän päätteeksi.

– Uskon että on minulla mahdollisuus oikeaan elämään.
Kokemuksesta asiantuntijuutta

Projektissa tärkeänä osana Maisonlahden apuna on ollut kolme kokemusasiantuntijaa. Salomaa pitää heidän tukeaan hyvin tarpeellisena.

– Pääsee jakamaan kokemuksiaan sellaisen kanssa, jolla on tietoa tunteesta, ei vain luettua tai opeteltua tietoa. Ihminen voi vastata tavalla, joka satuttaa, hän huomauttaa.

Christina Jäkkä on kouluttautunut kokemusasiantuntijaksi nelisen vuotta sitten Kokoa ry:n vuoden mittaisessa koulutuksessa. Koulutuksessa oli eniten juuri mielenterveyteen liittyviä kokemusasiantuntijoita, mutta hyvin erilaisista taustoista tulevia, liittyen esimerkiksi päihteisiin tai vammautumiseen.

Jäkkä kertoo itsellään olleen erilaisia kriisejä vuodesta 1985 lähtien. Kun on niistä selvinnyt, kokee että on annettavaa. Tässä projektissa hän on vetänyt ryhmiä ja tekee yksilötapaamisia.

– Haluan luoda toivoa ja uskoa parempaan, antaa tukea. Tämä on ollut mielenkiintoista, haastavaa ja antoisaa, on saanut olla luova, hän pohtii.

Aino-Maija Maisonlahti toteaa, että ”Raulien retkissä” mukana olo on syy tehdä tätä työtä ja olla sosiaalialalla.
– On aina kiva nähdä onnistumisia. Pitää muistaa, että hevosen voi viedä veden ääreen mutta sitä ei voi pakottaa juomaan. Halu muutokseen on löydyttävä itsestä.

Hän huomauttaa, että tämän kaltaisissa projekteissa tärkeää on saada asiakkaan arki mielekkääksi, antaa toivoa ja auttaa löytämään omia vahvuuksia. Siinä samalla ihminen voidaan ohjata ”tuottavaksi osaksi” yhteiskuntaa.

Omassa työssään Maisonlahti pitää tärkeimpänä läsnäoloa ja kuuntelemista.
– Minulla ei ole antaa kuin itseni, minulla on kaksi korvaa, lisäksi tunnen alueen palvelut.

44 osallistui

Projektissa tavoiteltiin sellaisia kuntalaisia, jotka ovat jääneet olemassa olevien sosiaali- ja työllisyyspalveluiden ulkopuolelle. Ikähaitari oli 18-100 vuotta ja arvion mukaan tällaisia olisi Loviisassa noin sata.

Projekti tavoitti 44 henkilöä, joista 15 on edelleen mukana. Osa on siirtynyt eteenpäin ja osa kokee, etteivät he nykytilanteessa saa projektista hyötyä. Ihmisiä tavoiteltiin sosiaalisen median kautta ja kaupungin eri toimijoiden kautta, koska kaikki eivät ole sosiaalisessa mediassa.

– Osa on ollut itse yhteydessä, osalla läheiset ovat ottaneet yhteyttä. Yhteistyötä on tehty kaupungin toimijoiden kanssa, kuten sosiaalitoimiston ja etsivän nuorisotyön. Yhdistäviäkin tekijöitä syrjäytymiselle on, mutta aina jokaisella on kuitenkin oma tarinansa, miten siihen tilanteeseen on päätynyt, Maisonlahti sanoo.

Salomaa muistuttaa, että tällainen malli, jota voi soveltaa eri-ikäisiin, eri syistä syrjäytyneisiin on toimiva ja sen soisi jäävän käyttöön.

– Ikähaarukka on laaja, syrjäytyminen ei ole ongelma joka päättyy viiden vuoden kuluttua, hän muistuttaa.
Maisonlahti on kiertänyt yksilötapaamisissa eri puolilla Loviisaa, mutta ryhmäkokoontumiset on pidetty Loviisan keskustassa.

Kokoontumisia on Itä-Uudenmaan sosiaalipsykiatrisen yhdistyksen alla toimivalla Klubitalolla ja liikuntaryhmät kokoontuvat liikuntapaikoilla.
– Osaa tapaan kerran viikossa, osaa harvemmin.

Kokemusasiantuntijat pyörittävät ryhmiä.
– Jäsenten aktiivisuus vaihtelee. Keväällä oli kehittämistoimikunta, jolloin saatiin seinä täyteen idealappusia, kuten miten saisi parempaa kahvia kokoontumisiin, entä busseja kylille tai rahoitusta retkiin.
Projekti päättyy vuodenvaihteessa. Klubitalon kautta on mahdollista jatkaa tapaamisia.

Malli on kaikkien hyödynnettävissä Innokylä.fi -sivustolla.

Matka sosiaaliseen osallisuuteen
  • Aikuisten etsivän työn malli 18-100 -vuotiaille.
  • Yksilö-, ryhmä- ja vertaistukea hyödyntävä.
  • Lyhytaikainen palvelu väliinputoajille.
  • Löydetään ne aikuiset kuntalaiset, jotka eivät ole muiden palveluiden piirissä tai nykyiset palvelut eivät ole riittäviä.
  • Tarjotaan oikea-aikaista tukea, apua ja ohjausta jotta arki ja elämä on mielekkäämpää.
  • Tehostetaan arviointia palvelutarpeesta ja ennaltaehkäistään syrjäytymisen aiheuttamia lieveilmiöitä.
  • Kehittäjät: projektityöntekijä Aino-Maija Maisonlahti ja toiminnanjohtaja Päivi Nousiainen, Itä-Uudenmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys.
  • Projekti on Itä-Uudenmaan sosiaalipsykiatrisen yhdistyksen hallinnoima ja STEAn rahoittama.