Ilmastusallas. Loviisalainen käyttää vettä keskimäärin 155 litraa vuorokaudessa. Loviisalaisten jätevettä puhdistetaan 350 litraa vuorokaudessa. Eroa määrissä selittää etenkin vuotovesien suuri määrä. Kuva Auli Henriksson
Vuotovesien suuri määrä kuormittaa Vårdön jäteveden puhdistamoa. Vuotovedet kasvattavat verkoston mitoitusta ja lisäävät pumppausta sekä kemikaalien tarvetta.

LOVIISA Vuotovedet, kuten lumien sulamisvedet, pinta- ja sadevedet ja muut sellaiset vedet, jotka eivät lähtökohtaisesti viemäriin kuulu, aiheuttavat jäteveden puhdistamolle kustannuksia, kasvattavat verkoston mitoitusta ja lisäävät pumppausta.

Vuotovedet lisäävät Vårdön jätevedenpuhdistamolla kemikaalikulutusta ja käsittelyn tarvetta. Vårdön puhdistamon toiminta on raporttien mukaan pääosin hyvää, typenpoisto on jäänyt hieman vajaaksi, mikä johtuu pääosin vuotovesien runsaasta määrästä.

– Puhtaan veden puhdistaminen ei ole viisasta eikä taloudellista. Vårdön puhdistamo on biologinen laitos, eli se tarvitsee syötävää, jota puhtaassa vedessä ei ole, kuvailee Loviisan vesiliikelaitoksen johtaja Markku Paakkarinen.

Vårdön puhdistamon laajennuksen ensimmäinen vaihe on valmis. Laajennuksessa muun muassa suurennettiin ilmastusaltaiden pinta-alaa.
– Toisen vaiheen tilanne selviää, kun nykyistä toimintaa on seurattu riittävä aika, eli vasta tätä kautta selviää, onko laajennustarvetta vielä lisää, Paakkarinen toteaa.

Selvityksiä ja kartoituksia

Vuotovesiongelmaan ollaan puuttumassa tekemällä etenkin Loviisan keskustaajaman alueella vuotovesiselvityksiä, laatimalla verkostojen kuntokartoituksia sekä laatimalla saneeraussuunnitelma. Tavoitteena on, että vuotovesien pääsyä jätevesiviemäriin vähennetään verkostoa saneeraamalla. Suomen ilmaston arvioidaan muuttuvan etenkin talvikautena, jolloin lämpötilat nousisivat ja sateet lisääntyisivät. Rankkasateiden oletetaan lisäksi voimistuvan, jolloin myös vesistö- ja hulevesitulvat voisivat yleistyä.

Loviisan tekniselle lautakunnalle tuli jo kerran tänä syksynä esitys tietyltä osalta asukkaista perittävästä hulevesimaksusta, mutta asiasta haluttiin vielä lisäselvityksiä, eikä sitä käsitelty.

– Vuotovedet ovat sekä teknisesti että taloudellisesti iso ongelma puhdistamolle. Hulevesimaksu ei suoraan perustu vuotovesimäärään, mutta kiertäen kyllä. Yhtenä tavoitteena on nimittäin vuotovesien määrän vähentäminen jätevesiviemäriin. Hulevesimaksun käsittely on kesken. Tarkennamme laillisuusasioita ennen uutta käsittelykierrosta. Lähikuukausien aikana asiaan palataan, sanoo Paakkarinen.

Loviisassa noin 72 prosenttia asuu kaupungin taajamissa, lisäksi on useita kyläalueita, joissa asuu noin 12 prosenttia väestöstä. Vesiliikelaitos on Loviisan kaupungin omistama vesihuoltolaitos, sen lisänä on noin 20 vesiosuuskuntaa, joista pääosalla on sekä vesi- että viemäriverkosto. Pääosin seudun vesiosuuskunnat ovat liittyneet Loviisan Vesiliikelaitoksen verkostoon.

Talousvesiverkostossa on 94 prosenttia alueen kiinteistöistä, ja viemäriverkostossa 88 prosenttia kiinteistöistä.
Loviisalainen käyttää vettä keskimäärin 155 litraa vuorokaudessa. Loviisalaisten jätevettä puhdistetaan 350 litraa vuorokaudessa.

Vesihuollon kehittämissuunnitelma on parhaillaan lautakuntakäsittelyssä. Suunnitelma on päivitys vuoden 2010 kehittämissuunnitelmasta.