Vuokko Mäkinen elää kahta elämää

Komeat. Vuokko Mäkinen haluaa kasvattaa kasveja, joista hän itse pitää, ja jotka ovat monipuolisia ja ravintorikkaita. Kuva Auli Henriksson
Kun tilalla on toimivat tietoliikenneyhteydet, nivoutuvat bisnesmaailma sekä luomukasvisten, yrttien, kananmunien ja lampaanlihan tuottaminen luontevasti yhteen.

LILJENDAL Vuokko Mäkinen muutti Liljendaliin 2011. Espoossa asunut Mäkinen etsi maatilaa, jossa olisi toimivat tietoliikenneyhteydet, jotta taloushallinnon ja tietojärjestelmien konsultointityö sujuu kotoa käsin.

Mickelspiltomista löytyi sopiva paikka, jonka pellot olivat olleet vuokralla luomutuottajalla, joten omakin luomutuotanto pääsi suoraan vauhtiin. Eläimiä luomuviljelijällä on oltava jo pelloille saatavan lannan vuoksi.

Kasvisten tuotannon hän aloitti pienestä 10×5 metrin läntistä pihamaalla. Mäkinen on harrastanut koko ikänsä puutarhaa, mutta muistuttaa tuotantotoiminnan olevan ihan eri juttu kuin kasvatus omaan käyttöön.

Mäkinen aikoo hakeutua luomusta biodynaamiseksi ensi vuonna.
– Biodynaamisessa viljelyssä maankäyttö ja se, miten hyvin maa voi, on tärkeää. Ideologia biodynaamisessa viljelyssä on luomua syvempi ja kokonaisvaltaisempi, ja lähtee vanhoista Rudolf Steinerin opeista. Olen puhtaan ruoan ja kokonaisvaltaisen ajattelun kannattaja.

Pikkuhiljaa

Mäkinen huomauttaa, että hän on voinut pikkuhiljaa rakentaa tuotantoa ja tuotantotiloja, kun työura ja perhe on hoidettu. Ei ole ollut sellaista taloudellista vaatimusta kuin täysaikaisella viljelijällä, vaan on voinut heittäytyä.

Mäkinen uskoo suomalaiseen kasvituotantoon. Hän elää itse todella terveellisesti ja on tuotteidensa parasta mainosta. Hän huomauttaa, että suomalaiset alkavat olla vieraantuneita omin käsin tekemisestä ja maanviljelyksestä.

Mäkinen toteaa, että muutto tilalle keskeneräisyyden keskelle ja silloin vielä kokopäivätyö olivat työntäyteinen yhdistelmä.
– Ensimmäiset vuodet olivat todella raskaita, oli kylmää, ja kaikki kesken. Nyt voi jo keskittyä siihen, että kun tekee, niin tekee vimpan päälle valmista kerralla.

Päärakennuksen vanhin osa on vuodelta 1914. Sen saneerauksen ja laajennuksen lisäksi navetta on modernisoitunut kanalaksi ja lampolaksi josta lampaat kulkevat omien halujensa mukaan sisälle ja laitumelle sekä kahden ratsuhevosen talliksi.

Lampaita hän myy teurastamolle, lihan suoramyynti olisi näillä volyymeillä liian pientä. Mäkinen on opiskellut kotiteurastuksen, ja pyrkii saamaan tilan yhteyteen jossain vaiheessa tilateurastamon. Kanat ja kukot hän teurastaa omaan käyttöön jo nyt.

Kaksi maailmaa eivät juuri kohtaa. Kerran hän myöhästyi neuvottelusta olleessaan jo autossa matkalla Helsinkiin, kun hevoset tulivat tiellä vastaan. Työmatka keskeytyi hetkeksi, kun hevoset piti saada talliin, mikä oli huvittanut palaveriin osallistujia.

Maa-artisokkaa. Vuokko Mäkinen nosti aamulla satoa maasta ja osallistui sen jälkeen kotitoimistosta käsin pohjoismaisen ministerineuvoston rahoittaman tietojärjestelmien kehittämishankkeen kokoukseen Suomen edustajana. Kuva Auli Henriksson

Ravintorikasta ja hyvää

Mäkinen kasvattaa muun muassa maa-artisokkaa, palsternakkaa ja mangoldia.

– Tiesin, että en halua kasvattaa porkkanoita tai muuta perinteistä, vaan jotakin erilaista jota kaikki eivät viljele. Haluan myös kasvattaa sellaista, josta itse pidän. On keskityttävä joihinkin tuotteisiin ja mietittävä, mitkä kasvit toimivat yhdessä, ja mistä saa valmistettua myös uudenlaista ruokaa. Sen, mitä kasvatan, on myös oltava ravintorikasta ja monipuolista. Tykkään tehdä ruokaa ja haluan tuntea kasvattamani kasvit ja niiden mahdollisuudet.

Satoa. Tilalla on kaksi kasvihuonetta, joissa kasvaa muun muassa kurkkua, suippopaprikaa ja tomaatteja. Kuva Auli Henriksson

Mäkinen viljelee myös yrttejä, ja niiden osuus tulee kasvamaan. Uuteen tuotantorakennukseen tulee lisää tilaa käsittelylle ja kuivaukselle. Hän kasvattaa nyt muun muassa sitruunamelissaa, nokkosta jonka on kasvattanut siemenestä, piparminttua, basilikaa, ruohosipulia ja oreganoa.

– Kuivattuja yrttejä voi myydä ympäri vuoden ja nettikaupan kautta, hän huomauttaa.

Pienen kasvituotantotilan mahdollisuus on Mäkisen mielestä suoramyynti suoraan asiakkaalle. Silloin tuottajan on hoidettava koko ketju tuottamisesta pakkaamiseen, kuljettamiseen ja markkinointiin. Toisen työn kautta asiakkaiden löytäminen oli jo tuttua. Hän uskoo, että asiakkaita löytyy kun osaa etsiä ja uskaltaa tulla esiin.

Pieni seikkailu

Hän kuvailee elämäänsä Mickelspiltomin tilalla pieneksi seikkailuksi, jonka aikana hän rakentaa loppuelämäänsä. 65-vuotiaana voisi jäädä keinuunkin kiikkumaan, mutta Mäkiselle olisi kauheaa jos ei olisi suunnitelmia.

Mistä tilan nimi komkom? Lapsuuden tuttipullolammas ei ollut sopeutunut laumaansa, vaan tuli Mäkinsen kotiin lemmikiksi. Hän mietti veljensä kanssa, miksei lammas tullut vaikka kuinka kutsui, kunnes muistivat, että lammas tuli ruotsinkieliseltä kartanolta, ja kun sille sanottiin ”komkom”, se tuli ja nyt tuo lämmin muisto elää oman yrityksen nimessä.