VTT:n ydinjätettä ehkä Loviisaan

Ensimmäinen ydinreaktori. Otaniemen tutkimusreaktorin polttoainetta saattaa tulla välivarastoon ja purkujätettä loppusijoitettavaksi Loviisan Hästholmeniin. Reaktorin yllä hohkaava sininen kajo on Tšerenkovin säteilyä, jota syntyy kun vedessä etenevän hiukkasen nopeus ylittää valon nopeuden vedessä. Kuva VTT
Loviisa on yksi kahdesta vaihtoehdosta Otaniemessä purettavan VTT:n tutkimusreaktorin käytetyn ydinpolttoaineen välivaraston ja purkujätteiden sijoituspaikaksi.

OTANIEMI/HÄSTHOLMEN  VTT on sopinut uraanin palauttamisesta USA:aan, mutta kotimaisia vaihtoehtoja selvitetään siltä varalta, ettei USA:n energiavirasto DOE voisi vastaanottaa polttoainetta. Purkujäte jää joka tapauksessa Suomeen.

Teknologian tutkimuskeskus VTT:n tutkimusreaktori sammutettiin viimeisen kerran kesäkuussa 2015. Kesäkuussa 2017 VTT toimitti valtioneuvostolle hakemuksen vuonna 1962 valmistuneen Otaniemen tutkimusreaktorin käytöstä poistamiseksi.
Ydinpolttoaineen poiston jälkeen alkaa reaktorin rakenteiden purkaminen vuosina 2019–22. Sen jälkeen purkujäte siirretään välivarastoihin vuosina 2020–22.
Otaniemen reaktoria on käytetty tutkimukseen, opetukseen ja isotooppituotantoon sekä loppuvaiheessa myös syöpähoitoihin.

Reaktorissa 15 kg uraania

FiR 1 on USA:ssa erityisesti yliopistoympäristöön kehitetty Triga-tyypin reaktori, jonka lämpöteho on vähäinen 250 kilowattia eli 0,25 megawattia.
Se on vain murto osa Loviisan yhden reaktorin noin 1500 megawatin lämpötehosta. Tosin valmistajan mukaan reaktorilla voidaan saavuttaa jopa 22 gigawatin hetkittäinen teho.
Otaniemen reaktorissa on kerralla noin 15 kiloa uraanipolttoainetta.
Tutkimusreaktorissa käytetyt polttoainesauvat eivät juuri kuumene, sillä niiden pysäyttämisen jälkeen tuottama jälkilämpö on vähäistä.
VTT:n yva-selostuksen mukaan polttoaine voidaan siksi kuljettaa loppusijoituspaikkaansa kuivasäiliössä.
Määrä on yhteensä noin 25 kiloa 20-prosenttiseksi rikastettua uraania.

Jätteet Loviisaan tai Eurajoelle

VTT on jo käynnistänyt suunnittelun purku- ja huoltojätteen välivarastointi- ja loppusijoitusmahdollisuuksista yhteistyössä Fortumin ja TVO:n kanssa.
Purkujäte sisältää muun muassa betonia, teräsosia, alumiinia, grafiittia sekä erilaista roinaa ja ioninvaihtohartsia.
Purkujätteen radioaktiivisten osien kokonaismäärä on noin 75 tonnia. Ei-radioaktiivista jätettä arvioidaan syntyvän yhteensä noin 300 tonnia.
Reaktorisydämen radioaktiivisimpia osia ovat säätösauvojen alumiiniset osat ja reaktorisydäntä lähinnä olevat näyteputket, säteilytysrenkaan teräksiset sisäosat sekä grafiittiheijastin.
Yhtenä vaihtoehtona on selvitetty myös mahdollisuutta, että purkujätteen radioaktiivisuus saadaan niin pieneksi, että se vapautetaan valvonnasta.

Käyttölupaan muutostarve

Sitä ennen purku- ja huoltojätteen välivarastointi ennen loppusijoitusta tai valvonnasta vapautusta tapahtuisi joka tapauksessa joko Otaniemessä, Loviisassa tai Olkiluodossa.
Loviisan voimalan käyttöluvassa todetaan, että voidaan loppusijoittaa vähäisiä määriä muusta kuin Loviisan voimalaitosalueen toiminnasta syntyneitä jätteitä.
Tutkimusreaktorin huolto- ja purkujätteen sijoittaminen Loviisan voimalaitosalueille vaatisi kuitenkin ydinvoimalaitosten käyttölupaan muutoksen.
Olkiluodossa on olemassa olevat tilat, joihin FiR 1 purku- ja huoltojäte voitaisiin teknisesti välivarastoida ja loppusijoittaa.
Loviisan voimalaitosalueella tarkoitukseen soveltuvia valmiita tiloja ei tällä hetkellä ole.
Voimalaitoksen käytöstäpoistossa syntyvälle jätteelle on kuitenkin suunniteltu rakennettavaksi maanalaiset tilat Hästholmenin peruskallioon 110 metrin syvyyteen jo 2020-luvulla.

Uraani todennäköisesti USA:aan

Polttoaineen välivarastoinnille on selvitetty kahta vaihtoehtoa Eurajokea ja Loviisaa.
VTT:n yva-selvityksen mukaan käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituspaikka olisi ensisijaisesti Butte -niminen paikkakunta USA:n Idahossa tai vaihtoehtoisesti Posivan loppusijoitustilat Eurajoen Olkiluodossa. Loviisaan ei käytettyä polttoainetta pysyvästi jäisi.
Hästholmenissa käytetyn ydinpolttoaineen vesivarastoaltaat ovat voimalarakennuksen yhteydessä. Varastoaltaiden määrää on Loviisassa lisätty vuosina 2000, 2007, 2009 ja 2011, jonka jälkeen varastointikapasiteettia on lisätty käyttämällä tiheitä telineitä.

Suomen ensimmäinen reaktori

Kuljetukset Suomessa tehtäisiin maantiekuljetuksena tai maantiekuljetuksen ja merikuljetuksen yhdistelmänä.
Loviisassa vastaanottosatamana olisi nykytilanteessa Valkon satama, mutta myös muut satamavaihtoehdot ovat VTT:n selvityksen mukaan mahdollisia.
FiR 1 on ensimmäinen käytöstä poistettava ydinlaitos Suomessa.
Maailmalla vastaavia koereaktoreita on purettu useita, ja niistä saatuja oppeja hyödynnetään myös Otaniemen reaktorin purkutyössä.
Otaniemestä saatavaa oppia voidaan siirtää tulevaisuudessa Suomen kaupallisten ydinvoimalaitosten reaktoreiden käytöstä poiston valmisteluun.

Otaniemi. FiR1 -tutkimusreaktoria käytettiin 2000-luvulla muun muassa boorineutronikaappaushoitojen antamiseen syöpäpotilaille. Kuva VTT

 

Linkki VTT:n selostukseen Otaniemen tutkimusreaktorin käytöstäpoistosta.

Linkki VTT:n YVA-selostukseen tutkimusreaktorin käytöstäpoistosta.