Viljelijän tilipussista katosi puolet

Tarkkaa työtä. Maataloustöissä käytettävällä GPS -teknologiaan perustuvalla CTF -metodilla säästyy aikaa, saadaan minimoitua maatalouskaluston käyttö- ja polttoainekustannukset ja pelto rasittuu mahdollisimman vähän. Kuva: Janne Kallio
Harvinaisen kuuma ja kuiva alkukesä vei viljasadosta ja samalla viljelijän palkasta puolet. Nyt toivotaan kohtuullisia syyssateita, jotta parhaillaan kylvöön menevät syysviljat itäisivät ja kasvaisivat.

PORLAMMI–Miten itse suhtautuisit, mikäli viisikymmentä prosenttia palkasta jäisi saamatta? kiteyttää Osuuskunta Lapinjärven Farmareiden toimitusjohtaja Tony Hydén monen eteläsuomalaisen maanviljelijän tunnelmat elokuussa 2018.
– Puinnit on käynnissä, mutta pellosta ei nouse viljatonneja. Ei ole mitään myytävää, Hydén kuvailee.
– Tilanne on monen tilan kohdalla sellainen, että on lähdettävä hakemaan pankista lainaa, jotta pärjää ensi syksyyn, hän tietää.

Tulopuolella katovuosi

Surkeaksi jäävä sato johtuu harvinaisen kuumasta ja kuivasta alkukesästä. Hydén kertoo, että käynnissä on Osuuskunta Lapinjärven Farmareiden yhdestoista toimintavuosi, eikä yhtä kuivaa kesää ole sattunut kohdalle osuuskunnan toiminta-aikana.
– Kesä 2010 oli kuiva, mutta sekin oli parempi kuin nyt.
Hydénillä on itsellään noin 85 hehtaaria viljalla kotona Sarvilahdessa. Mies on pitänyt tarkkaa kirjaa sademääristä ja lämpötiloista vuodesta 1988 lähtien.
– Sanoisin, että tällainen kesä osuu kohdalle karkeasti kerran kymmenessä vuodessa. Ei tämä siis täysin tavatonta ole, hän toteaa.
– Ei ihan maailmanloppu, mutta ei paljon muutakaan.
Hydén muistaa vuonna 2008 perustetun osuuskunnan toimintaa laajemmalla otannalla loppukesän ja syksyn vuonna 2002. Silloin kuivuus rokotti syysviljaa.
– Syysvilja ei kuivan syksyn vuoksi itänyt lainkaan. Syyskylvöt olivat mustia vielä jouluna, hän muistaa.
Toimitusjohtaja Hydén kertoo parhaillaan elettävän kaltaisen katovuoden iskevän viljelijään rajusti, sillä kustannukset, kulut ja investointien kuoletukset jauhavat armotta, vaikka tulopuoli sakkaa.
– Siinä vaiheessa, kun viljapeltohehtaari on perustettu, on 80 prosenttia kulurakenteesta mennyt. Tämä tarkoittaa siis tehtyjä investointeja, kuten koneita, lannoitteita, polttoainetta, mahdollisia työntekijöitä ja niin edelleen. Kulut ovat jo menneet ulos kassasta. Lannoitteet ovat perustustöiden ja -investointien jälkeen suurin yksittäinen muuttuja, Hydén kertoo.
– Ja lannoitteiden hinta määräytyy Euroopassa, hän hymähtää.
– Tällaisina vuosina kuin tämä näille jo kassasta menneille kuluille ja investoinneille ei saa katetta.

Muokkaus käynnissä

Osuuskunta Lapinjärven Farmarit vastaa Lapinjärvellä sijaitsevien Porlammin ja Pukaron kartanoiden kasvinviljelystä. Lisäksi osuuskunnalla on toimintaa Janakkalassa sijaitsevan Vanantaan kartanolla. Yhteistyötä tehdään myös porvoolaisten Kiialan ja Kulloon kartanoiden kanssa.
– Lapinjärven kartanotilat ostavat osuuskunnalta käytännössä kaiken kasvinviljelyyn liittyvän, osuuskunnan toimitusjohtaja Tony Hydén sanoo.
– Kylvöt, sadonkorjuun, suunnittelun, hankinnat, myynnit, hän luettelee.
– Teen tätä toimitusjohtajan työtä päätoimisesti kesät ja talvet ja vastaan osuuskunnan osakkaiden muodostamalle hallitukselle. Tänä vuonna Lapinjärvellä on viljeltynä 575 hehtaaria. Yhteensä kartanoilla on viljelymaita noin 750 hehtaaria, mutta osa maa-alasta on kesannolla tai nurmella. Viljelty ala vaihtelee vuosittain.
Osuuskunta muokkasi tiistaina Porlammin kartanon peltoa syysvehnän kylvämistä varten. Osuuskunnan työntekijä Arttu Nygård käänsi traktorilla peltoa modernilla, GPS -teknologiaan nojaavalla CTF (Controlled traffic farming) -metodilla, jossa ajotekniikka pohjaa valmiiksi lohkottuihin ajouriin.
– GPS näyttää ajettavan uran erittäin tarkasti. Kiinteät ajourat minimoivat polttoainekustannukset, säästävät aikaa ja rasittavat peltoa mahdollisimman vähän, Hydén kertoo.
– Se on maalle mannaa, kun sitä ei tallaudu niin paljon.

Vettä tarvitaan

Viime kesänä ja syksynä viljelijöitä rasitti liika sade. Pellot olivat sateiden vuoksi niin pehmeitä, ettei niille ollut koneilla menemistä. Nyt sateita suorastaan kaivataan, mutta ei kuitenkaan liikaa.
– Sunnuntain ja maanantain välisenä yönä satoi siinä määrin, että syyskylvöt on mahdollista tehdä. Maa on nyt riittävän kostea, jotta sitä kykenee muokkaamaan ja vilja itää. Kosteutta on kuitenkin vain noin kymmenisen senttiä pellon pinnasta alaspäin. Totuushan selviää vasta ensi keväänä, mutta kyllä minua hieman hirvittää, mikäli se nyt on kuukauden satamatta…