Vierasateljeen perustaja siirtymässä sivuun, seuraajaa etsitään

Loviisan Vierasateljeen perustaja ja pitkäaikainen vetäjä Jouni Jäppinen toivoo löytävänsä aikaa kulttuurihistorian ja historian tutkimiseen.

LOVIISA Tietokirjailija, kultaseppä Jouni Jäppinen toivoo voivansa jättää Loviisan Vierasateljeen uusiin käsiin tämän vuoden jälkeen. Hän aprikoi, että ohjasten jättäminen seuraajalle saattaa venyä ensi vuodenkin puolelle, jos hyvää uutta vetäjää ei löydy.

Jäppinen toivoo voivansa jatkossa keskittyä yhä enemmän kulttuurihistoriaan ja arkeometallurgiaan liittyviin hankkeisiin. Hän on parhaillaan kirjoittamassa muutamaa tutkimusta sekä artikkeleita.

– Kaikkea aikansa. Vierasateljee on kulkenut mukana jo 22 vuotta.

Jäppinen perusti taiteilijaresidenssi Loviisan Vierasateljeen 1994. Yhdistysmuotoisena aloittaneen toiminnan perustamiskokoukseen osallistuivat Jäppisen lisäksi Elina Sorainen, Kai Nieminen ja Jan Lindh.

Yhdistyspohjalta ateljee toimi vuoden 1999 loppuun. Sen jälkeen Vierasateljee siirtyi osaksi kaupungin kulttuuritoimea. Jäppinen jatkoi toiminnan vetämistä free lancerina.

– One Man Show, hän kuvailee.

Vierasateljeessa on vuosien varrella työskennellyt yli 120 taiteilijaa 17 maasta.

– Hyviä tekijöitä, ei ole mennyt missään vaiheessa sekoiluksi. Se on vaatinut uskoa ideaan ja kurinalaisuutta.

Loviisan kaupungin taidekokoelma on samalla karttunut lähes sadalla teoksella, sillä residenssitaiteilijat jättävät tänne teoksiaan ateljeen toimintaperiaatteiden mukaisesti. Töiden kokoelma on nähtävillä muun muassa Lovart-nettisivustolla.

Jäppinen on kirjoittanut muun muassa sepän kulttuurihistoriasta kertovan Pajan hämärästä -kirjan sekä tytärsaarelaisten ja virolaisten suhteista ennen toista maailmansotaa luotaavan kirjan Ikuiset seprat.

Jäppinen on tutkinut lisäksi Uudenmaan rannikon asutuksen esihistoriaa ja keskiaikaa. Harrastaja-arkeologit tutkivat moottoritien alle jäävää aluetta Ahvenkoskella ja Tesjoen Viirankoskella.

Viirankoskelta löytyi yksi Suomen vanhimmista rautaesineistä, vyökoukku ajalta 2300–2600 eaa. Käsitykset itäisen Uudenmaan ja Kymijokilaakson asutushistoriasta ovatkin viime vuosina radikaalisti muuttuneet.

 

Lisätty mm. taiteilijoiden lähtömaiden lukumäärä, kaupungin kokoelman teosten lukumäärä sekä lisätietoja vyökoukusta 30.1. kello 14.39.