Vesiosuuskuntien toiminta mutkistuu

Vettä saaristoon. Loviisan seudulla toimii nykyisin parisenkymmentä vesiosuuskuntaa, joista noin puolet on vahvistanut toiminta-alueensa. Kuva Mika Mykkänen
Haja-asutusalueilla sijaitsevien kiinteistöjen velvollisuus liittyä vesihuoltoverkkoon poistuu.

LOVIISA Etenkin pahasti velkaantuneiden osuuskuntien pelätään ajautuvan hallitsemattomaan tilaan.
Useiden vesiosuuskuntien pelätään ajautuvan taloudellisiin vaikeuksiin ja joutuvan hakemaan toiminta-alueidensa supistamista, kun lakiin kirjattu velvoite kiinteistön liittymisestä vesihuoltolaitosten verkostoon poistuu. Huolen taustalla on Maa- ja metsätalousministeriön vesihuoltolaitoksille kesäkuussa jakama ohjeistus.

Ohjeistuksen mukaan vuoden 2019 alusta ei enää sovellettaisi nykyisessä vesihuoltolaissa olevaa pykälää taajama-alueiden ulkopuolisten kiinteistöjen liittymisvelvoitteesta. Vesihuoltolakipykälän tarkoituksena on ollut lähtökohtaisesti myötäillä ympäristönsuojelulakia, jonka piirissä puolestaan ovat kiinteistökohtaiset jätevesienkäsittelyjärjestelmät ja niihin liittyvät korjausvelvoitteet.

Lait ristiriidassa keskenään

Maa- ja metsätalousministeriön lainsäätämistä ja -tulkintaa pidetään etujärjestöjen keskuudessa ristiriitaisena. Liittymisvelvoitepykälän soveltamisen poistamiseen vesihuoltolaista ovat reagoineet tuoreeltaan Kuntaliitto ja Suomen Vesiosuuskuntien Liitto.

– Ympäristönsuojelulain kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien korjausvelvoitteen lieventämisen tarkoituksena ei ollut heikentää keskitetyn vesihuollon järjestämisen edellytyksiä, Kuntaliitto totesi kesäkuun lopulla.
– Näin on kuitenkin lainsäädäntöprosessissa tapahtunut, Kuntaliitto linjasi.

Kuntaliiton näkemyksen mukaan vesihuoltolain vuoden alusta voimaan astuva tulkinta ei siis enää tue ympäristönsuojelulakia, kun liittymisvelvoitepykälän soveltaminen päättyy.

Suomen Vesiosuuskuntien Liitto näkee ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolakien soveltamisen ja siihen liittyvän poukkoilun mahdollisesti jopa tuhoisana monille vesiosuuskunnille.

– Maa- ja metsätalousministeriön ristiriitaisen poukkoileva lainsäätäminen ja -tulkinta saa mahdollisesti sadat suomalaiset vesiosuuskunnat hakemaan toiminta-alueensa supistamista, epäilee liiton sihteeri Simo Heininen.
– Tämä aiheuttaa monessa kunnassa viranhaltijoille ja kunnallispoliitikoille päänvaivaa, Heininen ennustaa.

– Kunnat ovat viime vuosien ja vuosikymmenien aikana vahvistaneet useita kymmeniä vesiosuuskuntien toiminta-alueita. Usko taajamien ulkopuolisen vesihuollon toteuttamiseen on ollut vahva ja usko lainsäätäjään hyvällä tasolla.

Dramaattinen muutos

Simo Heininen näkee monien vesiosuuskuntien tilanteen muuttuvan ensi vuoden alusta ”dramaattisesti huonompaan suuntaan”, mikäli ministeriön nykynäkemys lain tulkinnasta toteutuu.

– Vesihuoltolaitoksille jaetun ohjeistuksen ytimessä on liittymävelvoitteen poistuminen riippumatta siitä, milloin toiminta-alue on hyväksytty ja vahvistettu kunnassa. Velvoite poistuu vuoden alussa myös sellaisilta vesiosuuskunnilta, jotka ovat hyvässä uskossa vahvistaneet toiminta-alueensa jo useita vuosia sitten, hän paheksuu.

– Vesiosuuskunnat velvoitetaan noudattamaan erityisen tarkasti vesihuoltolain mukaisia vesihuoltolaitoksen taloudenpitoon liittyviä määräyksiä. Lopputuloksena on, että kannattamattomiksi jäävät verkoston osuudet jätetään tulevaisuudessa toiminta-alueen ulkopuolelle. Kunnille aiheutuu tässä vaiheessa kovat paineet, Simo Heininen kertoo.

Vesihuoltolaissa määrätään, että kunnan tehdessä päätöksen vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen supistamisesta sen on samalla päätettävä, miten vesihuolto turvataan niillä laitoksen verkostoihin liitetyillä kiinteistöillä, jotka jäävät toiminta-alueen ulkopuolelle.

– Ministeriö siirtää lainsäädännöllisesti kuntien viranhaltijoiden päänsäryt ympäristönsuojeluvalvonnasta toisille viranhaltijoille.
Loviisassa luotetaan maalaisjärkeen

Vesiosuuskuntien liitto pelkää useiden vesiosuuskuntien ajautuvan taloudellisesti hallitsemattomaan tilaan, sillä monet osuuskunnat ovat tehtyjen investointien vuoksi kovissa veloissa. Lainojen takaajina ovat hyvässä uskossa toimineet ja ympäristölainsäädäntöön luottaneet maaseutukunnat ja niiden päättäjät.

Loviisan Vesiliikelaitoksen johtaja Markku Paakkarinen ei odota laintulkinnassa tapahtumassa olevan muutoksen vaikuttavan erityisen rajusti Loviisan haja-asutusalueilla.

– Loviisassa on parisenkymmentä vesiosuuskuntaa, joista noin puolella on virallisesti vahvistettu toiminta-alue. Osa on halunnut pysyä villeinä ja vapaina ja ollut tietoisesti hakematta toiminta-alueelle virallista vahvistusta, Paakkarinen toteaa.

– Meillä on taajamissa tiivis vesiverkko, mutta maantieteellisesti tarkasteltuna alue on pitkälti haja-asutusaluetta. On osuuskuntia, mutta paljon löytyy yksittäisiä kiinteistönomistajia. Vapautusta verkkoon kuulumisesta on voinut hakea aiemminkin, mikäli kiinteistö sijaitsee yksinkertaisesti liian kaukana. Maalaisjärjellä näitä on pyritty hoitamaan tähänkin saakka, Paakkarinen sanoo.

– En usko laintulkintamuutoksen aiheuttavan joukkopakoa vesiosuuskunnista, hän kiteyttää.

Vesiosuuskuntia
  • Toiminta-alue vahvistettu: Edö, Drombom-Embom-Garbom, Gammelbynejd, Gislom, Koskenkylä, Kuggom, Mickelspiltom, Sarvilahti, Sjögård-Villmans, Särkilahti, Teutjärvi, Österbyn.
  • Ei toiminta-aluetta: Blyberg, Haddom, Itä-Malmgård, Pernajan saaristo, Pitkäpää, Tavastby.
  • Pääosalla sekä vesi- että viemäriverkosto.
  • Vedenhankinta ja jätevedenkäsittely pääosin Loviisan Vesiliikelaitoksen verkostoon liittyneenä.
  • Lähde: Loviisan vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitys 2017