Veneajokortti vapaaehtoisena

Airistolla lauantaina sattunut muskeliveneen ja purjeveneen kohtalokas törmäys on nostanut jälleen esille keskustelua pakollisen veneajokortin tarpeellisuudesta. Noin 15-metrisen moottoriveneen törmättyä 8-metriseen moottoripurjehtijaan kaksi moottoripurjehtijassa ollutta turkulaista veljestä saivat surmansa. Isomman moottoriveneen kuljettajaa epäillään törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kahdesta törkeästä kuolemantuottamuksesta.

Vastaavanlaisia nopeamman veneen päälle ajoja on sattunut monasti aiemminkin. Muutama vuosikymmen sitten loviisalaismies menehtyi vastaavantyyppisessä turmassa.

Myös veneajokortin pakollisuus on ollut esillä usein ennenkin. Esimerkiksi vuonna 2013 Trafin ylijohtaja Tuomas Routa halusi käynnistää keskustelun huviveneilijöille pakollisesta tutkinnosta. Tuolloin vesillä liikkujat pitivät ajatusta liian byrokraattisena ja kalliina sekä tarpeettomanakin. Eilen sipoolainen kansanedustaja Harry Harkimo esitti, että ainakin isojen veneiden kuljettajilta pitäisi alkaa vaatia jonkinlaista testiä osaamisesta. Harkimon mukaan vesillä liikkuu nyt paljon tunareita. Totta. Tosin niitä liikkuu paljon maanteilläkin, vaikka teillä ajokortti on pakollinen.

Vuosittain tuhannet suomalaiset suorittavat eri asteisia veneily- ja laivurikursseja vapaaehtoisesti. Vastaavia kursseja on järjestetty kansalaisopistojen ja pursiseura ÖNS:n yhteistyönä säännöllisesti myös Loviisassa. Vuosien varrella merenkulkukursseja on suorittanut jo sadat Loviisan seudun veneilijät.
Airiston turman tutkinta on vielä kesken, mutta tapauksesta julkaistujen tietojen perusteella näyttää vahvasti siltä, että ison moottoriveneen kuljettaja on vakavasti lyönyt laimin tähystämisen.

Jokaisen pitää ilman veneilykoulutustakin ymmärtää, että on päivänselvää, että veneellä ajettaessa pitää katsoa vähintäänkin eteensä ja väistää edellä hitaammin kulkevaa venettä olipa se purjevene tai mikä tahansa muu kulkupeli. Jos ei sitä ole ymmärtänyt, niin sen ymmärtämiseen tuskin veneilykorttikaan olisi auttanut.
Suomessa jokainen 15 vuotta täyttänyt saa ajaa alle 24 metrin pituista huvivenettä ilman minkäänlaisia pätevyysvaatimuksia. Vieläpä jopa alle yhden promillen humalassa, jossa useampien harkinta- ja koordinaatiokyky on yleensä jo heikentynyt. Kuulostaa tietenkin varsin hurjalta.

”Vapaaehtoisen veneajokortin suorittaminen kertoisi jo itsessään oikeanlaisesta nöyrästä asenteesta merta sekä vesillä liikkumisen turvallisuutta kohtaan.”

Todellisuudessa muskeliveneiden aiheuttamat onnettomuudet ovat kuitenkin onneksi varsin harvinaisia. Tilastojen mukaan erilaisissa veneilyturmissa menettää henkensä vuosittain noin 30-60 ihmistä. Viime vuonna turmaluku oli 52. Ylivoimaisesti suurin osa veneilyvainajista on pienillä moottoriveneillä ja soutuveneillä liikkeellä olleita keski-ikäisiä miehiä, jotka eivät käyttäneet pelastusliivejä. Veneilykortti tuskin olisi heitäkään pelastanut.

Jos jotakin pakkoa on pakko veneilyvainajien vähentämiseksi ryhtyä selvittämään, niin pelastusliivien pukemispakko olisi yksi tehokkaimmista, vaikka senkin valvominen olisi tuhansien järvien maassa melko ylivoimaista.

Vaikkei pakollinen veneajokortti olisikaan kannatettava ratkaisu, on vapaaehtoisen veneilykoulutuksen leviämiseen syytä panostaa. Tällä hetkellä useimmat vakuutusyhtiöt antavat venevakuutuksista alennusta, mikäli vene on vuosittain katsastettu esimerkiksi paikallisen pursiseuran toimesta. Loviisan seudulla ÖNS:n katsastajat tarkastavat vuosittain kymmenittäin seutukunnan veneitä. Pyhtäällä katsastuksista vastaa Pyhtään Meriveneilijät ry.

Samaan tapaan vakuutusyhtiöt voisivat antaa lisäalennuksia niille veneilijöille, jotka ovat suorittaneet hyväksyttävästi veneilykurssin ja saaneet vapaaehtoisen veneajokortin. Vapaaehtoisen veneajokortin suorittaminen kertoisi jo itsessään oikeanlaisesta nöyrästä asenteesta merta sekä vesillä liikkumisen turvallisuutta kohtaan.