Venäläiset ovat palaamassa

Viime vuosi oli ehkä monien yllätykseksi Suomessa kaikkien aikojen vilkkain matkailuvuosi, jolloin ulkomailta tänne suuntautuneessa kansainvälisessä matkailussa lyötiin Business Finlandin mukaan kaikki aiemmat ennätykset. Ennätykselliset kasvulukemat tekivät Suomesta viime vuonna Pohjois-Euroopan kiinnostavimman matkailumaan. Esimerkiksi ulkomaalaisten yöpymiset kasvoivat edellisvuodesta peräti 14 prosenttia eli 813 000 yöpymisellä ennätykselliseen yhteensä noin 6,6 miljoonaan.

Matkailun taittunutta taantumaa kuvaa se, että edellinen ennätysvuosi oli neljä vuotta sitten vuonna 2013. Silloin ulkomaalaisten yöpymisiä oli Tilastokeskuksen majoitustilaston mukaan 5 860 000. Vaikka merkittävä osa kasvusta syntyi Suomi 100 -juhlavuoden saaman suuren kansainvälisen mediahuomion ansiosta, ennustetaan matkailuvirtojen säilyvän hyvällä tasolla myös tänä vuonna.

Vaikka iso osa matkailijavirroista suuntautuikin pääkaupunkiseudulle sekä erityisesti Lapin ja Kuusamon alueille, oli vilkastumista nähtävissä myös muualla Etelä-Suomessa ja erityisesti Kymenlaakson suunnalla. Venäläisten matkailijoiden osuus kasvoi viime vuonna 16 prosenttia ja oli edelleen selkeästi suurin yöpyjien joukko. Itänaapureiden yöpymisiä kirjattiin viime vuonna yhteensä 809 384 kappaletta. Sen lisäksi myös itärajan ylittävien päivämatkailu on ollut jälleen kasvusuunnassa. Esimerkiksi Kotkan suunnalla asioitaessa voi jälleen taas havaita, että venäjänkielinen puheensorina on muutaman vuoden hiljaiselon jälkeen jälleen lisääntynyt eri kauppapaikoilla. Myös venäjänkieliset opasteet ja kuulutukset ovat palaamassa naapurikaupungin palvelutarjontaan. Hyvä niin.

 ”On todennäköistä että venäläiset ovat jatkossakin myös Loviisan seudun selkeästi suurin matkailueurojen potentiaali, jonka hyödyntämiseen on syytä määrätietoisesti panostaa.”

Loviisa oli vielä edellisen itämatkailubuumin aikana yksi venäläisten ostoseurojen keskeisimpiä käyttöpaikkoja koko Etelä-Suomessa, kun kotimaahansa palaavat satapäiset turistiryhmät pysähtyivät Tesjoella sijainneessa Disas Fish -myymälässä kalaostoksille. Parhaimmillaan linja-autoja oli pihalla toistakymmentä, ja kauppa kävi kuin siimaa.
Esimerkiksi vuonna 2013 loviisalaisomisteiset Disas Fish ja samaan yritysryppääseen kuulunut Kuusisen Kala Oy tekivät yhteensä noin 70 miljoonan euron liikevaihdolla lähes 8 miljoonan euron tuloksen sekä maksoivat siitä yhteensä noin 1 947 393 euroa yhteisöveroa. Myös Loviisan kaupunki sai siitä merkittävän osuutensa.

Vuonna 2013 Tesjoen kalayhtiöt olivat suurin ja kolmanneksi suurin yhteisöverojen maksaja, joiden kotipaikka oli Loviisa. Toiseksi suurin oli edesmennyt Strömfors Electric Oy.
Vaikka kalayhtiöillä on edelleen toimintaa myös Loviisassa, ei Loviisan alueella ole tällä hetkellä juuri mitään tarjottavaa, mikä saisi E18 -moottoritietä kulkevan ja jälleen kasvavan venäläisten asiakkaiden virran pysähtymään ostoksille. Puute on edelliseen idän matkailubuumiin verrattuna merkittävä.

Venäjän suunnalta viritellään parhaillaan Suomen ja Loviisankin suuntaan monia erilaisia yhteistyöhankkeita. Esimerkiksi Pietarin alueen veneilijöitä edustava ryhmä ja useita muita ryhmiä kartoittaa lähialueen palvelutarjontaa ja erilaisia yhteistyömahdollisuuksia.
Niihin on syytä tarttua ja selvittää ennakkoluulottomasti. Yksi Loviisan historian merkittävimmistä matkailun kukoistuskausista oli kylpyläaika 1800-luvulla, jolloin Pietarin alueen maksavat asiakkaat toivat hyvinvointia seutukunnalle.

Vaikka meitä lähinnä olevan miljoonakaupungin ja Suomen välillä on tiukka viisumiraja,
Vähimmillään se on esimerkiksi venäjänkielisten esitteiden lisäksi myös tärkeimpien opasteiden, ruokalistojen ja palvelusanaston valmistamista viimeistään alkavalle kesämatkailukaudelle. Siitä on hyvä jatkaa ja panna paremmaksi.