Venäläiset ostivat 2000-luvulla useita kiinteistöjä Loviisasta ja Pyhtäältä

Myynnissä. Venäläisten osuus kaupoista oli suurin. He ostivat 2000-luvulla Loviisasta yhteensä 46 kiinteistöä.
Venäläiset ovat 2000-luvulla ostaneet Loviisasta ja Pyhtäältä poikkeuksellisen paljon kiinteistöjä useilla miljoonilla euroilla.

LOVIISA, PYHTÄÄ 2010-luvun huippuvuosien jälkeen venäläisten tekemien kauppojen määrä on kuitenkin pudonnut jyrkästi vuoden 2015 jälkeen.

Helsingin Sanomien tekemän selvityksen mukaan vuosina 2001 – 2017 ulkomaalaiset ostivat Loviisasta yhteensä 66 kiinteistöä. Rahaa kaupoissa liikkui yhteensä runsaat 7,4 miljoonaa euroa.

46 kiinteistöä 6 miljoonalla

Venäläisten osuus kaupoista oli suurin. He ostivat 2000-luvulla Loviisasta yhteensä 46 kiinteistöä, joista ostajat maksoivat yhteensä 6 155 828 euroa. Tiheimmin venäläiset kävivät kiinteistökauppaa vuonna 2007, jolloin heidän omistukseen siirtyi 10 kiinteistöä.
Samaan aikaan pohjoismaalaiset ostivat yhteensä 6 kiinteistöä ja maksoivat niistä yhteensä vain 134 530 euroa.

Pyhtää kiinnostaa venäläisiä

Muiden EU-maiden kansalaiset ostivat vuosina 2001-2017 Loviisasta 11 kiinteistöä ja käyttivät kaupoissa rahaa yhteensä 898 208 euroa. Muualta maailmalta tulleet ostajat ostivat 3 kiinteistöä yhteensä 230 000 eurolla.

HS:n tilastoissa venäläisten kiinteistökaupat näyttävät keskittyvät lähinnä itärajan kuntiin.
Poikkeuksen muodostaa Pyhtään kunta, jossa venäläiset ostivat vuosina 2001 – 2017 peräti 74 kiinteistöä ja käyttivät kauppoihin yhteensä 8 927 046 euroa. Muita ulkomaalaisia ostajia Pyhtään kiinteistöt eivät sen sijaan kiinnostaneet. Kauppoja ei tehty ainuttakaan.

Lapinjärvellä vähiten kauppoja

Myös Lapinjärvellä venäläiset kävivät kiinteistöostoksilla harvakseltaan. Vuosina 2001 – 2017 venäläisille myytiin vain 3 kiinteistöä ja nekin yhteensä vain 35 825 eurolla.

HS:n uutisen mukaan lehden hakukone ei välttämättä kerro aivan koko totuutta, sillä tiedoissa ovat mukana kaikki vuodet, jolloin tietty ulkomaalaisryhmä on ostanut kunnasta vähintään kolme kiinteistöä.
Kuntien kauppamäärät voivat tästä syystä olla todellisuudessa hakukoneessa esitettyä suurempia. Kone ei erittele asuinrakennusten ja lomarakennusten kauppoja.

Ruplan romahdus lopetti kaupat

HS:n arvion mukaan venäläisten tekemien kiinteistökauppojen määrä on romahtanut tällä vuosikymmenellä paljolti ruplan arvon alenemisen myötä.

HS:n mukaan Euroopan Unionin jäsenmaissa kiinnostus suomalaisiin kiinteistöihin on nyt vilkkainta 2010-luvulla. Suurin ostajaryhmä ovat nykyisin virolaiset, mutta myös muiden EU-kansalaisten kiinteistökaupat Suomessa ovat lisääntyneet.