Värssyjä ja viisuja hyville hoksottimille

Tupa täynnä. Loviisan kirjakahvila vietti 10-vuotissyntymäpäiväänsä viime lauantaina.
Loviisan kirjakahvila vietti 10-vuotissyntymäpäiväänsä hilpeissä tunnelmissa ja isolla joukolla.

LOVIISA Hotellin kahvila vaihtui ruokasaliksi, kun kirjallisuuden ystävät kokoontuivat tavallista juhlavammissa merkeissä lauantaina. Vieraaksi Thomas Rosenberg oli saanut kirjailija, runoilija ja trubaduuri Henrik Huldénin.

Oltiin sanankäytön ytimessä: ennen kirjoitettua sanaa tarinat kulkivat runojen ja laulujen muodossa. Niin ne oli helpompi muistaa.

Huldén on varsinainen monitaituri sanankäyttäjänä. Lehdenlukijoille hän on tuttu Gromit-nimimerkistään Hufvudstadsbladetissa. Gromitin värssyt ovat iskeviä ja viihdyttäviä. HBL on Pohjolan ainoa iso sanomalehti, joka yhä julkaisee päivänpolttavia värssyjä, eräänlaisia sanallisia pilakuvia. Aiemmin tapa oli lehdissä yleinen ja niitä kirjoittivat lehtien omat toimittajat.

Huldén toimii myös trubaduurina. Taustalla on Visans Vänner -yhdistyksen puheenjohtajuus. Lisäksi Huldén on voittanut uusien snapsilaulujen kilpailuja niin ruotsiksi kuin suomeksikin.

– Elävälle musiikille on aina yleisöä.

Laulelmat (ruotsiksi visor), ovat Huldénin mielestä lähellä teatteria.
– Nuoria ja hyviä tekijöitä on paljon, mutta valitettavasti media ei enää löydä heitä samalla tavalla kuin 1960-luvulla.

Hypnoosia ja sirkusta

Visans Vänner -yhdistyksen kautta Huldén tutustui haminalaiseen kirurgiin Claës Cedercreuziin, joka oli yhdistyksen kunniajäsen. Huldén kiinnostui tästä erikoisesta persoonasta ja teki hänestä kirjan, Kirurgen som kunde trolla, Reutsi – Kymenlaakson hypnotisoiva kirurgi 2014.

Cedercreutz (1917–1991) oli aatelismies, jota tittelit eivät painaneet. Hänet valittiin useita kertoja Haminan suosituimmaksi henkilöksi yhdessä Veikko Lavin kanssa. Cedercreutzilla oli potilaita myös Loviisassa.

Cedecreutzin setä Emil oli kuvanveistäjä. Hänen tunnetuimpia veistoksiaan lienee Helsingissä sijaitseva Äidinrakkaus vuodelta 1928. Tämän varsaa ja tammaa kuvaavan teoksen lisäksi hän teki useita hevosaiheisia patsaita.

Claës Cedercreutzia kiehtoi nuoresta pitäen sirkus. 1917 syntynyt Claës kävi katsomassa sirkusesityksiä jo 1920-luvulla. Sirkuksen maailma oli aatelisperheen normien täyteisen elämän täydellinen vastakohta.

– Claës toimi välskärinä sodassa kamalissa oloissa. Hän alkoi miettiä, voisiko hypnoosia käyttää, sillä puudutusaineita ei ollut.

Sodan jälkeen Cedecreutz alkoi käyttää hypnoosia sotainvalidien yleiseen vaivaan, haamusärkyyn. Myös hänen tohtorinväitöskirjansa käsitteli haamusärkyä.

Cedercreutzin jo lapsuudessa alkanut kiinnostus sirkukseen johti siihen, että hän perusti Haminan teinisirkuksen 1973, Pohjolan ensimmäisen.

Haminalaisten tarinoissa

Cedercreutz elää yhä haminalaisten tarinoissa. Huldénin kirjaan on päätynyt mitä hulvattomampia juttuja persoonallisesta tohtorista.

Hän kiinnostui myös eläinten suggestiosta ja suunnitteli poikansa Kettilin kanssa porsaiden hypnotisointia. Suunnitelma jäi aikeeksi kun Rita-vaimo huomautti, miten käy lääkärin uskottavuuden, jos tämä ryhtyy porsaita hypnotisoimaan.
Kettilistä tuli aikuisena taikuri.

Cedercreutz oli originelli, mutta hyväsydäminen ihminen. Erään kerran vastaanotolle tuli kirvesmies, joka valitteli, ettei töitä ole, kun ei ole kirvestä. Cedercreutz soitti rautakauppaan ja osti kirvesmiehelle kirveen omaan laskuunsa.

Jonkin ajan kuluttua rautakaupasta soitettiin ja kysyttiin, meneekö laskulle myös tenu.
Kului taas jonkin aikaa. Poliisi nappasi kiinni kirveen kanssa riehuneen mieheen. Tämä oli huutanut kirvestä rintaansa vasten puristaen: Ei saa ottaa, tämä on reseptitavaraa!

Cedercreutzin kokeilijan luonteesta kertoo hyvin haminalainen sanonta: ”Reutsi” olisi syöttänyt potilailleen vaikka pulunpaskaa, jos ne olis siitä tervehtynyt!

Hypnoosin väärinkäyttöä Cedercreutz ei voinut sietää. Hän oli todistajana huijarihypnotisoija Olliver Hawkia vastaan käydyssä petosoikeudenkäynnissä. Cedercreutzin kanta oli, että Hawk ei välittänyt hypnotisoitavien mahdollisista traumoista, vaan teki siitä silkkaa viihdettä.

Tunnettuja nimiä

Kirjakahvila kokoontuu seuraavan kerran 14.2., jolloin vieraana on Claes Andersson ja keskustelun aiheena tämän kirja Stilla dagar i Mejlans.
4.3. vieraana on piispa Björn Vikström ja aiheena kirja Monta rakkautta – Seksuaalisuuden, parisuhteen ja avioliiton teologia.

Kevään muut kirjailijavieraat ovat Henrietta Clayhills (11.3. Den blinda fläcken), Tapani Bagge (22.4. Pikku Enkeli) ja Heikki Aittokoski. (6.5. Kuolemantanssi). Baggea ja Aittokoskea haastattelee Sonja Ilvetsalo-Koskinen, muita vieraita Thomas Rosenberg.

KOMMENTOI

Please enter your comment!
Please enter your name here