Väestökehitys huolestuttaa

Syntyvyys on Suomessa laskenut huolestuttavan alhaiseksi. Vuosina 2016 ja 2017 Suomessa syntyi vähemmän ihmisiä kuin kuoli. Vastaavanlaisia vuosia koettiin edellisen kerran viime vuosisadan synkkinä sotavuosina 1918 sekä 1940. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen väkiluku oli helmikuun lopussa 5 513 849 ihmistä. Maamme väkiluku kasvoi tammi-helmikuun aikana 719 henkilöllä. Väestönkasvua ylläpiti muuttovoitto ulkomailta, sillä maahanmuuttoa oli 2 186 ihmisen verran enemmän kuin maastamuuttoja. Syntyneitä oli samaan aikaan 1 467 vähemmän kuin kuolleita.

Suomessa viimeisimmät väestötappiovuodet olivat 1969 ja 1970. Tuolloin syynä oli suomalaisten massamuutto Ruotsiin. Suomen väestönkasvu on ollut viime vuosina noin puolen prosentin suuruusluokkaa. 2000-luvulla ulkomaisen muuttovoiton osuus väestönkasvusta on lisääntynyt, ja vuodesta 2007 lähtien nettomaahanmuutto on kasvattanut Suomen väkilukua enemmän kuin syntyneiden enemmyys. Väestöennusteen mukaan Suomen väestönkasvu tulee hidastumaan tulevaisuudessa, ja väestönkasvu jatkuu vain nettomaahanmuuton ansiosta.

Väen väheneminen on monella tapaa vakava ongelma. Varsinkin, kun samaan aikaan eläkeläisten osuus kasvaa, ja huoltosuhde heikkenee. Huoltosuhde tarkoittaa työmarkkinoiden ulkopuolella olevien suhdetta työllisten määrään. Työvoiman ulkopuolella on muitakin kuin eläkeläisiä. Aiemmin arveltiin, että huoltosuhteen heikkeneminen pysähtyy ja kääntyy parempaan suuntaan 2030-luvun jälkeen, mutta jos syntyvyys jatkaakin alenemistaan nykyistä tahtia, huoltosuhde jatkaa heikkenemistään.

Väen väheneminen koettelee erityisesti myös Loviisan seutua. Tilastokeskuksen tuoreimpien taulukoiden mukaan Loviisan kaupungin väkiluku uhkaa vähentyä alle 15 000 asukkaaseen jo tämän kevään aikana. Ennakkoväkilukulaskurin mukaan Loviisassa oli tammikuun lopulla kirjoilla yhteensä 15 035 asukas. Helmikuun loppuun mennessä meidän joukosta oli tavalla tai toisella poistunut 20 ihmistä eli väkiluku oli huvennut 15 015 asukkaaseen.

”Haikaroiden lisäksi kaupunkiin tarvitaan ennen kaikkea nostokurkia.”

Vielä vuosi sitten vuoden 2017 alussa meitä oli 15 197 loviisalaista, ja vuoden 2012 alussa 15 559 kappaletta. Väkimäärän väheneminen on ollut jyrkkä vuodesta 1987 lähtien, jolloin meikäläisiä oli vielä peräti runsaat 17 100 ihmistä. Sama kaiku oli askelten myös Lapinjärvellä, jossa ennakkoväkiluku oli tammikuun lopulla yhteensä 2 720, ja helmikuun lopulla 12 vähemmän eli 2 708 lapinjärveläistä. Vuosi sitten lapinjärveläisiä oli 2 731 kappaletta.

Samaan aikaan vuonna 2015 päivitetyt Tilastokeskuksen väestöennusteet näyttävät olevan irti todellisuudesta, ja ennustavat esimerkiksi Loviisan asukasluvuksi vuonna 2020 yhteensä 15 474 ja vuonna 2040 yhteensä 15 671 asukasta. Loviisan kaupungin vuosien 2017 – 2022 strategiassa arvioidaan hieman maltillisemmin, että ”Loviisan tarinan kertojien määrä kasvaa 15 500 innokkaaseen kertojaan vuonna 2022”.

Tällä hetkellä näyttää vakavasti siltä, että asukasmäärän vähenemistä ei saada pysähtymään saati käännettyä kasvuun. Viime vuonna Loviisassa syntyi elävänä 111 vauvaa. Haikara toi kuitenkin runsaat satakunta loviisalaista vähemmän kuin noutaja vei.
Väestön kasvutavoitteiden saavuttamiseksi ei pelkkä syntyvyyden lisääntyminen edes kaksinkertaiseksi enää riittäisi. Loviisaan tarvitaan kipeästi lisää muuttajia muualta. Suomesta tai ulkomailta.

Avain nettomuuttovoittoon löytynee asuntorakentamisesta ja työpaikoista. Kaupunkistrategian mukaan Loviisaan olisi pitänyt rakentaa aikavälillä 2016 – 2020 vuosittain 28 uutta omistusasuntoa ja 10 uutta vuokra-asuntoa. Nyt eletään jo alkuvuotta 2018, ja valittavasti tavoite ei näytä alkuunkaan toteutuvan. Yhdenkin kerrostalon saaminen alulle näyttää Loviisassa olevan monen kynnyksen takana. Etenkin vuokra-asunnoista on keskusta-alueella huutava pula. Haikaroiden lisäksi kaupunkiin tarvitaan ennen kaikkea nostokurkia.