Väärä ajankohta liitoshankkeille

Kotkan kaupunginhallituksen viikko sitten tekemä esitys Etelä-Kymenlaakson viiden kunnan yhdistymisneuvottelujen aloittamisesta on otettu naapurikunnissa vastaan torjuvin mielin.
Kotkan hallitus toivoo, että naapurikunnat antavat marraskuun loppuun mennessä vastaukset kysymykseen, onko kunnilla halua aloittaa liitosneuvottelut.
Viime vaaleissa valittujen valtuutettujen vaalikoneelle antamien vastausten perusteella viiden kunnan yhdistymisesityksellä ei ole juurikaan menestymisen mahdollisuuksia, ellei kuntien toimintakentässä tapahdu merkittäviä muutoksia. Yhdistymiselle on kannatusta lähinnä vain Kotkassa. Naapurikuntien päättäjien selkeä enemmistö haluaa pitää kuntarajat nykyisillä paikoillaan.

Kuntaliitosaikeet vaimenivat kunnista pian sen jälkeen, kun valtio vuonna 2015 lakkasi patistelemasta niitä liitoksiin, ja ryhtyi liputtamaan vapaaehtoisten liitosten puolesta.
Myös keskustelut Itä-Uudenmaan alueen kuntien yhdistymishankkeista taukosivat sen jälkeen, kun Loviisa, Pernaja, Liljendal ja Ruotsinpyhtää muodostivat uuden Loviisan kaupungin.
Monien mielestä Suur-Loviisa -hanke jäi tuolloin kesken, kun liitosvalmisteluissa mukana ollut Lapinjärvi päätti olla liittymättä joukkoon. Edellisen kerran Loviisan ja Lapinjärven yhdistymistä selviteltiin vuonna 2014.
Joidenkin mielestä Suur-Loviisakin olisi vain välivaihe matkalla Itä-Uudenmaan entisiä maakuntarajoja myötäilevän Suur-Porvoon perustamiseen.

Pyhtään kunnan väestörakenteen ja kuntatalouden tärkeät parametrit ovat tällä hetkellä sen verran rohkaisevia, ettei sisäisiä paineita yhdistymisen suuntaan juurikaan ole.
Kotkan mieliharmiksi yli tuhat pyhtääläistä käy töissä Kotkan alueella, mutta maksaa tulo- ja kiinteistöveronsa Pyhtäälle. Pyhtään maan pienimpiin lukeutuvasta työpaikkaomavaraisuudesta kertoo se, että kunnan noin 2130 työllisestä peräti 1500 käy töissä muilla paikkakunnilla, ja vain noin 630 oman kunnan alueella.
Lapinjärven kunnan talousnäkymät ovat jonkin verran Pyhtäätä synkempiä. Siitä huolimatta yhdistymishalut Loviisan kanssa eivät näytä Lapinjärvellä ainakaan kasvaneet edellisten selvitysten jälkeen. Pikemminkin päinvastoin.
Loviisan talous on tällä hetkellä hyvällä mallilla, mutta mittavat koulu- ja muut investoinnit lähes kaksinkertaistavat Loviisan lainakannan nykyisestä noin 3 000 eurosta noin 5 100 euroon per asukas jo vuoteen 2019 mennessä. Silti Loviisassakaan ei ole juurikaan havaittavissa haluja yhdistyä Porvoon kanssa.
Asetelmat voivat silti muuttua lähivuosina.

Maakuntauudistuksen ja sote-ratkaisujen myötä kunnat menettävät merkittävän osan päätös- ja budjettivallastaan sekä painoarvostaan.
Päätös- ja budjettivallan hupeneminen saattaa jonkin verran kasvattaa yhdistymisten kannatusta eri puolilla maata. Pienissä kunnissa saattaa tulla vastaan tilanne, että rahat eivät riitä jäljelle jäävien tehtävien hoitamiseen.
Toisaalta päätösvallan katoamisen myötä kevenevät myös kuntien raskaat vastuut ja talousriskit muun muassa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä.
Suomesta on 2000-luvulla kadonnut yli 140 kuntaa. Vielä vuosituhannen alussa kuntia oli 452, ja nykyisin 313, joista 16 Ahvenanmaalla.

Kuntien yhdistymistahti on tällä hetkellä kuitenkin pysähtynyt lähes kokonaan, ja kuntakentällä odotellaan sote- ja maakuntauudistuksen hahmottumista.
Kuntien yhdistymisiä tulee jatkossa varmaankin lisää.
Juuri nyt, kun sote- ja maakuntauudistus on vasta alkamassa eikä sen vaikutuksista kuntiin ole lähimainkaan varmaa tietoa, on yhdistymishankkeiden ja -neuvotteluiden ajankohtaa vaikea perustella.
Maakuntauudistuksen jälkeen, kun 18 maakuntaa ovat aloittaneet toimintansa vuonna 2019 ja asetelma on vakiintunut, niin sen jälkeen ehkä muutaman vuoden kuluttua, olisi sopivampi ajankohta harkita jälleen liitosselvityksiä. Niin Kymenlaaksossa kuin Itä-Uudellamaallakin.