Uusia kerrostaloja voisi tulla maksimissaan kolme

Kerrostalolle. Keskustassa olisi tarvetta vuokra-asumiselle. Tälle paikalle olisi mahdollista rakentaa yksi uusi kerrostalo. Kuva Arto Henriksson
Lepakoita, muinaisjäännöksiä, liikennejärjestelyjä, puistokuvioita ja suojeltuja rakennuksia kaupungin ydinkeskustassa. Tällaisen alueen asemakaavan muutos on vaativaa työtä.

LOVIISA Linja-autoaseman ja ympäristön alueelle halutaan mahdollistaa kerrostaloja, uudistaa pysäköintiä ja liikennejärjestelyjä. Loviisan kaupunginarkkitehti Maaria Mäntysaari kuvailee työtä erittäin haasteelliseksi.
– Jo muutosalueen sijainti ydinkeskustassa on haastavaa. Alueella on muinaisjäännöksiä ja rakennussuojelua, joka ulottuu 1700-luvun puolivälistä 1900-luvulle. Pysäköinnille ei ole aiemmin osoitettu tiloja ja tarvitaan uusia liikenteellisiä ratkaisuja, hän luonnehtii.

Vireille 2006

Kaavamuutosehdotus tuli vireille jo vuonna 2006 ja vuonna 2008 oli esillä kaksi luonnosvaihtoehtoa. Tuolloin mukana oli YIT, joka oli kiinnostunut asuinrakentamisesta alueella. Pitkään kaavan kanssa on ollut hiljaista. Mäntysaari arvioi kuntaliitoksen vaikuttaneen siihen, ettei tätä aluetta priorisoitu vuosiin.

– Nyt poliittiset päättäjät ovat aktivoituneet ja halunneet selvittää kerrostalorakentamisen mahdollistamisen ydinkeskustaan. Erityisesti vuokra-asumiselle keskustassa olisi tarvetta, hän toteaa.

Kuusi hehtaaria

Asemakaavan muutos koskee noin kuuden hehtaarin suuruista aluetta torilta 250 metriä koilliseen. Alue rajautuu Mannerheiminkatuun, Degerbynkatuun, Itäiseen Tullikatuun, ja Loviisanjoen läntiseen haaraan.

Kaavamuutosalue on osa valtakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä ja osa Garnisonin ympäristön kaupunginosan vanhaa rakennuskantaa. Vanhentuneet suojelumerkinnät ajanmukaistetaan asemakaavamuutoksen yhteydessä.

Suunnittelualueella on viisi jo suojeltua rakennusta: linja-autoasema, vanha sähkölaitos, ortodoksinen kellotapuli, palokunnantalo ja kasarmi Lilja. Nyt suojeltavaksi esitetään lisäksi ns pientä kivitaloa, joka on osa kasarmikokonaisuutta.

Muinaisjäännemerkinnän kaavaan saisi maalinnoituksiin liittyvä kivikellari.

Asemakaavalla osoitetaan suojeltavat rakennushistorialliset kohteet ja muinaisjäännökset, kaava-alueen läpi osoitettavat kevyen liikenteen reitit sekä taksiautoilijoiden toimintaan liittyvät tilatarpeet. Asemakaavan muutoksella pyritään ajanmukaistamaan asemakaava, sekä muun muassa ratkaisemaan, minne yleinen pysäköinti sijoitetaan.

Suurin osa noin kuuden hehtaarin suuruisesta alueesta on kaupungin omistuksessa.

Uusia koteja

Rakennusoikeus alueella kasvaa 13 108 kerrosneliömetriä. Voimassa oleva kaava sallii 13 832 kerrosneliömetrin rakentamisen. Kokonaisuudessaan kaava-alueelle muodostuu ehdotuksen mukaan rakennusoikeutta 26 940 kerrosneliömetriä.

Maksimissaan alueelle voisi rakentua kolme uutta kerrostaloa, kaksi Stolpenkadun ja Öhmaninkadun nurkkaan, ja yksi nykyisen jätteiden keräyspisteen ja taksiaseman paikalle. Paikalle, jossa on nyt pysäköintiä ja oli aiemmin grillikioski, mahdollistetaan kahden kerrostalon rakentaminen. Paikalle voisi tulla myös yksi kerrostalo, jonka lisäksi matalampaa julkisen sektorin toimintaa,” kulttuurirakentamista” tai ei kerrostaloja ollenkaan, vain julkista rakentamista.

Pysäköintipaikat suunnittelualueella ovat kortilla, kun samoista paikoista kilpailevat terveyskeskuksen työntekijät ja asiakkaat, Etevan monipalvelukeskuksen käyttäjät sekä linja-autolla matkaansa jatkavat. Ehdotuksessa on pysäköintiä sijoitettu kahteen kerrokseen, alin kerros maan alle, nykyiselle paikalle, mutta paikkoja tullee kuitenkin naftisti. Jos “kulttuurikortteliin” tulee asuinrakennuksia, tulisi niihin rakentaa oma pysäköinti maan alle.

Yksi- tai kaksisuuntaisina

Linja-autoaseman eteen voisi tulla katos, joka laajentaisi korttelia nykyiselle katualueelle. Ehdotuksen yksisuuntaisuus Mannerheiminkadulle ja Brandensteininkadulle voidaan toteuttaa tai jättää nykyiselleen kaksisuuntaisiksi. Taksiasemalle osoitetaan neljä vaihtoehtoista sijoituspaikkaa alueelle.

Rakennusalaan lukeutuva rakentaminen sallitaan terveyskeskuksen korttelissa kellarikerrokseen ja palokunnantalossa ullakkokerrokseen. Linja-autoaseman korttelialueella sallitaan erilliset yleisökäymälät, taksiasematilat sekä varasto- ja aputilat.

Kiertoliittymä itäosaan

Kaavamuutosalueen itäosaan rakentuisi kiertoliittymä, jolle ohjautuisi myös Rantabulevardin jo hyväksytyn katusuunnitelman katu, joka tulee uudelta Högikseltä Brandensteininkadulle ja siitä edelleen Mannerheiminkadulle.

Kevyen liikenteen reitti Biaudet’n käytävä ulottuu kahden korttelin alueelle, osin Asemakuja -nimisenä.

Kaava-alueen eteläosaan sijoittuvat puistoalueet ovat osa Esplanadipuistoa, joka jatkuu Mannerheiminkadun ja Brandensteininkadun välissä ja rajautuu lännessä kirkkoon.

Kurkilähteen puisto ja Bruhninpuisto

Kurkipuistoa ryhdyttiin rakentamaan vuoden 1933 jälkeen. Jussi Mäntysen Kurkikaivo sijoitettiin Kurkipuistoon vuonna 1950.

Liikuntahallin viereinen pöheikkö on jatkossa kaavoissa Bruhninpuisto, joka saisi Paul Ohlsonin 1900-luvun alussa suunnitteleman muotonsa, jolloin puiden katualueeseen reunustama Esplanadin puistokokonaisuus ulottuisi kirkolta merelle.

Kun nyt kierrokselle lähtenyt kaava on saanut lainvoiman, voidaan lähteä tekemään puisto- ja katusuunnitelmia. Bruhninpuiston lisäksi ensimmäistä kertaa kaavaan merkitään Kurkilähteen puisto.

Idässä alue rajoittuu puistoon, jonka luonteenomainen joenvarsikasvillisuus säilytetään ja samalla pyritään turvaamaan lepakoiden elinympäristö. Loviisanjoki osoitetaan kaavaan vesialueena. Ortodoksisen kirkon kellotapulin viheralue on maalinnoituslaitteiden osa, joka säilytetään.

360°-kuvaa kaava-alueesta. Klikkaa kuva koko ruudun kokoiseksi, jolloin voit kääntää kuvaa hiirellä tai kääntämällä tabletin tai älypuhelimen suuntaa. Myös myös katsella kuvaa VR-laseilla. Kuva: Arto Henriksson.

Panoraamakuva kaava-aluesta. Kuva: Arto Henriksson.