Mittakaava. Havainnekuva antaa osviittaa uudisrakennuksen koosta. Kuva: arkkitehtuuritoimisto Riitta ja Kari Ojala Oy
Uuden ruotsinkielisen koulukeskuksen mittakaava on hankkeen pääarkkitehdin mukaan haasteellinen. CLT:n valinta pääasialliseksi rakennusmateriaaliksi ilahduttaa pääsuunnittelijaa.

LOVIISA Uuden ruotsinkielisen koulukeskuksen suunnitelmia esiteltiin torstai-iltana. Ensimmäiset luonnokset valmistuivat jo syyskuussa, nyt tarkemmat suunnitelmat olivat valmiina ja ne esitteli hankkeen pääarkkitehti Juho Ojala lappeenrantalaisesta arkkitehtuuritoimisto Riitta ja Kari Ojala Oy:stä.
Hanke menee kilpailutukseen tammikuussa, uudisrakennuksen rakentaminen alkaa touko-kesäkuussa.
Uudisrakennus valmistuu kesällä 2019, niin että nyt parakeissa toimiva yläkoulu voi aloittaa uusissa tiloissa 1.8.2019. Silloin parakit jäävät vapaaksi, jolloin Lovisa Gymnasiumin oppilaat siirtyvät parakkeihin ja jugend-rakennuksen saneeraus alkaa syksyllä. 1.1.2020 koko koulukeskuksen on määrä olla valmiina, kun Gymnasiumin peruskorjauskin on valmiina.
Uudisrakennuksen ja Gymnasiumin peruskorjauksen kustannusarvio on vajaat 16 miljoonaa euroa. Ruotsinkieliseen lukioon tulee tiloja myös yläkoululle ja oppilashuollon tilat ovat yhteiset.

Tarpeeksi iso

Juho Ojalan mukaan uudisrakennuksessa tiloja käytetään modernisti, kun esimerkiksi käytäviä voidaan ottaa opetuskäyttöön. Tilaa tulee vajaat 14 neliötä oppilasta kohti, kun luku on tavallisesti 8-9 neliötä per oppilas.
Kun ensimmäinen havainnekuva viikko sitten julkistettiin, eniten huomiota julkisuudessa sai kattoon piirretty iso aukko. Sekin sai eilisiltana selityksensä.
Ennen tilaisuuden alkua Ojala kertoi, että puretun vanhan högstadiumin alta löytyi kantava sorapohja. Uuden rakennuksen kosteudenhallintaan varaudutaan tuuletettavalla alapohjalla.
Uusi rakennus on muodoltaan iso U, jossa on jonkin verran kulmia.
– Perspektiivistä pakopistettä ei ole, mutta kuvan saa siitä, että kyseessä on merkittävän kokoinen uudisrakennus.
Uudisrakennuksen katto on suunniteltu vanhan lukion katon inspiroimana.
– Ajatus katosta lähti lukion vesikaton monimuotoisuudesta ja taitteisesta aumakatosta, jossa varsinaisia harjakaton päätyjä ei ole. Samaa ajatusta toistetaan uudisrakennuksessa. Uudisrakennukseen tulee reilun kokoiset räystäät, joka on paras sateenvarjo ylhäältä tulevalle vedelle.
– Samassa yhteydessä mietittiin että laajarunkoinen rakennus voi olla hieman pelottava, tai virastomainen. Lähdettiin pehmentämään ilmettä sisäpihan ympärille kaartuvalla räystäslinjalla, valokuilu katetaan valokatteella. Kaarteen sisänurkka muodostaa sisäkulmaan oppilaiden suojatun sisäänkäynnin.
Rakennukseen tulee peltikatto.
Ojala lisäsi, että valoaukkojen rakenneriskit tiedostetaan ja siihen kiinnitetään huomiota.
– Jo suunnitteluvaiheessa on mietitty, että se että sijoittuu kylmään räystäsrakenteeseen.

Muunneltavia tiloja

Ensimmäiseen kerrokseen oppilaat tulevat keskipihan pääsisäänkäynnin kautta. Pääsisäänkäyntiä suojaa pidennetty räystäs.
Ensimmäisessä kerroksessa sijaitsee myös koulun sydän tila erilaisille tilaisuuksille.
– Ollaan tietynlaisessa opetuksen risteyskohdassa. Uusi opetussuunnitelma pohjautuu itseoppimiseen ja tiedonhankintaan, sekä eri aineiden sekoittamiseen.
Opetustiloja voidaan yhdistää siirrettävillä seinillä niin, että koulun sydän, sali, voidaan laajentaa 120 neliön suuruiseksi. Se on kaksi kertaa Harjurinteen ruokalasalin kokoinen tila.
Vasemmalle koulun sydämestä taitosiipi, jossa sijaitsevat teknisen työn ja tekstiilityön tilat. Tiloihin tulee oma sisäänkäynti talon iltakäyttäjiä varten.
Korkeat ikkunat antavat maiseman, Loviisanlahden suuntaan.
Ojala selitti, että koulun tilojen läpi polveilee eräänlainen polku. Avoimessa ympäristössä oppimistoria kiertävät opetustilat, jotka voi halutessaan avata torille siirtoseinillä.
– Siirtoseinäjärjestelyllä otetaan huomioon tämän hetken opettajat, joilla on eri näkemyksiä siitä miten tilat saa tai ei saa olla auki esimerkiksi oppimistorille. He voivat määritellä omaa pedagogiikkaa.
– Rakennuksessa katsotaan myös tulevaisuuteen, muutostarpeet otetaan huomioon, kun opettamisen metodit muuttuvat. Liikkuvilla rakennusosilla pystytään rakennusta käyttämään pitkälle tulevaisuuteen. Tämä on elinkaareltaan hallittu ja monipuolinen rakennus.
Ojala luonnehti pihaa sylimäiseksi. Se on rakennetumpi, hyvä hengailulle. Pelaaminen ja kiipeily toteutetaan avoimessa pihaympäristössä.
Julkisivut ovat vasta luonnosvaiheessa. CLT mahdollistaa Ojalan mukaan vapaampaa aukotusta kuin hirsirunko.
– Kun saatiin toimeksianto, niin ensimmäinen intuitio oli, että Koskenkylän koulukeskus toteutetaan hirrellä ja tämä CLT:llä: Koskenkylä on kyläkoulu ja pienimittakaavainen. Tämä on keskustakoulu ja linjat ovat suuremmat. Olen erittäin iloinen päätöksestä, Ojala sanoi.
Loviisanlahden puolelle uudisrakennukseen on suunniteltu terassi ja merellisyyteen viittaava purje.
– Rakennuksen mittakaava on haastava. Esimeriksi sisäpihan mitta ja mahdollinen pimeys on ollut puheenaiheena opettajien kanssa. Kun katsoo asemapiirustusta, jossa on myös lukio, lukion vanha osa mahtuu melkein uudisrakennuksen sisäpihalle. Mittakaava hämärtyy pohjapiirustuksia katsoessa.
Uudisrakennus rakennetaan sääsuojassa.
– Työmaalle tulee iso teltta jossain vaiheessa.

Esittely. Suunnitelmia esitteli pääarkkitehti Juho Ojala (vas.). Paikalla oli myös kaupungin tilapalvelupäällikkö Antti Kinnunen, joka vastaisi mm. liikuntatiloja koskeneeseen kysymykseen. Kuva Marita Itävuori

Lukioon uutta tekniikkaa

Lukion rakennuksessa peruskorjaus keskittyy pääosin tekniikan uudistamiseen. Vähäisiä sisätilamuutoksia on tulossa, mutta rakennus on suojeltu, eikä julkisivuun tule isoja muutoksia ja ne pitää hyväksyttää Museovirastolla.
Suurimmat muutokset tulevat pohjakerrokseen, johon tulevat oppilashuollon uudet nykyaikaiset tilat. Niitä käyttävät molemmat oppilaitokset.
– Tekniikan sovittaminen olemassa oleviin tiloihin ja rakenteisiin on suurin työ.
– Sisätiloja on arvotettu niin, että keskiaula pyritään rauhoittamaan ja tekniikka rakennetaan sivutilojen kautta niin, että kaunis keskiaula ornamenttimaalauksineen säilyy.
Tekniikkaa piilotetaan luokkien kattotiloihin.
Kolmanteen kerrokseen ja ullakolle sijoitetaan uudet ilmanvaihtokoneet.

Tilaisuudessa yleisöstä otettiin esiin se, ettei uuteen koulurakennukseen ole suunniteltu liikuntatiloja. Miksi ei rakenneta tiloja nyt kun uusi koulu tulee?
Kaupungin tilapalvelupäällikkö Antti Kinnunen vakuutti, että uuden liikuntahallin hankesuunnitelmaa aletaan tehdä jo ensi vuonna. Uusi liikuntahalli valmistuisi 2023.

Koulutuspäällikkö Timo Tenhunen kertoi, että uuden nimen keksiminen koulukeskukselle tulee ajankohtaiseksi. Nimestä järjestetään kilpailu kevätpuolella. Myös professori Olle Sirénin muiston vaaliminen tulee kouluhankkeen myötä ajankohtaiseksi.

Linkki rakennuksen piirrustuksiin ja havainnekuviin.