Terveisiä loviisasta. Mia Heijnsbroek-Wirén korosti yhteistyötä rantarataa käsitelleessä tilaisuudessa. Kuva: Mika Mykkänen
Juna kulkee itäistä Rantarataa -tapahtuma keräsi viitisenkymmentä kiinnostunutta pohtimaan ratahanketta ja sen tulevaisuutta Merikeskus Vellamoon. Paikalla oli useita kansanedustajia.

KOTKA Rantaratatoimikunta on toiminut poliittisena edunvalvontaryhmänä 1990-luvun alkupuolelta ja lobannut itäistä ratayhteyttä pääkaupunkiseudulle. Nyt toimikunta muuttuu suurempikokoiseksi työryhmäksi. Tällä haetaan laajuutta ja lisävoimaa miljardiluokan ratahankkeen edistämiseen tulevina vuosina. Uusi, laajempi toimikunnasta työryhmäksi kasvava henkilökokonaisuus valittiin Juna kulkee itäistä Rantarataa -tapahtumassa Kotkassa eilen.

– Työryhmä tulee edistämään ja tekemään työtä pidemmän aikavälin liikenneverkkoselvitysten tekemisessä, tilaisuuden puheenjohtaja Pentti Tiusanen kertoi.

Työryhmää voidaan myös laajentaa tulevaisuudessa. Tiusanen totesi, että Kaakkois-Suomesta tarvitaan suora yhteys pääkaupunkiseudulle. Tiusanen nosti esille myös mahdollisuuden saada hankkeeseen rahoitusta Venäjältä.

Yhteistyötä tehtävä

Rantaratatoimikunnassa ja uudessa työryhmässä mukana oleva Loviisan kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja Uudenmaan maakuntahallituksen jäsen Mia Heijnsbroek-Wirén sanoi, että itäsuunnalla yhteistyötä on tehtävä yli puolue- ja kuntarajojen. – Hanke tarvitsi vahvempia muskeleita, hän perusteli uutta työryhmää. Hän sanoi, että raideliikenteestä puhutaan maakuntahallituksessa, mutta valitettavan usein kohteena on läntinen Uusimaa. – Tämä on Itä-Uudenmaan yhteinen asia lähteä edistämään tätä asiaa.

Korva tarkkana. Loviisalaisvaltuutetut Kalevi Lappalainen ja Ismo Kokko osallistuivat myös käsittelevään tilaisuuteen. Kuva: Mika Mykkänen

Loviisasta työryhmässä on vankka edustus, sillä kaupunginhallituksen puheenjohtajan lisäksi uudessa työryhmässä ovat mukana demareiden kaupunginvaltuutettu Kalevi Lappalainen, Loviisassa asuva Kotkan kaavoitusarkkitehti Oskari Orenius ja Loviisan kaupunginarkkitehti Maaria Mäntysaari. Lisäksi työryhmässä on mukana aluekehitysjohtaja Topi Haapanen Posintrasta.

Rataa tarvitaan

Ikuisuusprojektina pidettyä hanketta pidettiin eilisessä tilaisuudessa edelleen tarpeellisena, vaikka iso liikennehanke E18-moottoritie Vaalimaalle asti on ensi vuonna valmis. Ratahankkeesta puhumaan oli saatu joukko kansanedustajia. Mukana oli demareista Antti Rinne ja Sirpa Paatero, perussuomalaisten Juho Eerola ja keskustan Markku Pakkanen– Meillä oli joskus sellainen ajattelumalli, ettei E18:sta ja radan rakentamisesta tänne ei voinut puhua samaan aikaan, Paatero sanoi. Hän toivoi, että E18 valmistumisen jälkeen päästään keskittymään raideliikenteen vahvistamiseen idän suunnalla. Paatero ja Rinne nostivat esille lyhytjänteisyyden. Hankkeiden pitäisi kantaa hallituskausien yli. – Neljän vuoden aikana saatetaan muuttaa isojakin päätöksiä. Tästä pitäisi päästä pois, Paatero totesi.

– Olemme toimikunnan kanssa käyneet liikenne- ja viestintäministeriössä tapaamassa ministeri Anne Berneriä (kesk.) ja hän vahvisti, että siellä suunnitelmissa meidän ratahanke löytyy. Antti Rinne kritisoi omassa puheenvuorossaan liikenneinfran rakentamisen suunnittelemattomuutta. – Meillä ei ole koko valtakuntaa koskevaa yhteistä suunnitelmaa siitä, miten liikenneinfraa rakennetaan ja kehitetään sekä mitkä ovat sen painopisteet.

Hänen mukaansa liikenneväylien suunnittelu pitää nähdä osana yhteiskuntasuunnittelua. – Rantaradan toteutuminen vahvistuu sillä, että saamme kattavan liikenneverkkosuunnitelman koko maahan.

Yksimielisyyttä löytyi

Keskustan kansanedustaja Markku Pakkanen oli yhtä mieltä demareiden kanssa.

– Rantaranta on monen vaalikauden ylimenevä hanke, jota pitäisi pystyä pitkäjänteisesti suunnittelemaan.Hänen mukaansa lyhytjänteisyys maksaa liikaa Suomelle ja aiheuttaa muun muassa hintojen ylikuumenemista hankkeissa. Perussuomalaisten kansanedustaja Juho Eerola toivoi, että nopea ratayhteys saataisiin aikaiseksi idästä pääkaupunkiseudulle. – Se mihin suuntaan Helsinki on viime vuosina kasvanut, on radan suunta. Eerola uskoi, että rantarata avaisi ihmisille mahdollisuuksia pysyä nykyisellä kotiseudullaan tai vastaavasti houkuttelisi uusia asukkaita itäiselle rannikkoviivalle asumaan. Hänen mukaansa rata avaisi mahdollisuuksia myös matkailulle. – Rantarata ei ole taikatemppu tai illuusio. Se on saavutettavissa kovalla päättäväisyydellä ja työllä.