Uraani on syytä ottaa talteen

Terrafamen surullisen kuuluisan Talvivaaran kaivoksen maamassoissa sivutuotteena olevan uraanin talteenotosta on noussut jälleen kiistaa ympäristöväen ja kaivosyhtiön välille.
Talvivaaran uraanivarat eivät ole mikään uusi asia eikä yllätys. Suomessa on useita alueita, joissa maaperässä on jopa runsaammin uraania kuin Talvivaarassa.
Keskimäärin maaperän uraanipitoisuus on neljä grammaa tonnia kohden ja merivedessäkin uraania on kolme grammaa tuhannessa litrassa. Uraania nousee väistämättä maanpinnalle useiden kaivosten ja kaivantojen yhteydessä.
Myös Itäisen Uudenmaan maaperässä tiedetään olevan tonneittain luonnonuraania. Askolasta Loviisaan ulottuvalla alueella maaperän uraanipitoisuus on maan korkeimpia. Esimerkiksi 1960-luvulla Askolan Lakeakalliolla sekä Käldön saarella Loviisassa louhittiin koemielessä uraania.
Vuonna 2005 ranskalainen Areva-konsernin tytäryhtiö Cogema aloitti alustavat geologiset tutkimukset uraanikaivoksen perustamiseksi Askolan, Myrskylän, Mäntsälän, Pernajan, Pornaisten, Porvoon ja Pukkilan alueella.

Sittemmin uraanin maailmanmarkkinahinta on pudonnut niin alas, ettei kaivostoiminnan aloittaminen Suomessa ollut enää kannattavaa. Uraanin hinta oli jo nousemassa 2000-luvun pohjalukemista, kunnes Fukushiman ydinturma vuonna 2011 sysäsi hinnan ja uraanibisnekset jälleen syöksyyn.
Talvivaarassa tilanne on toinen, kun uraania saadaan muun kaivostoiminnan yhteydessä joka tapauksessa maanpinnalle, ja yhtiö pyrkii puhdistamaan uraanin nikkelituotteistaan. Uraanin erottaminen muusta maa-aineksesta on edullisempaa kuin varta vasten louhimalla.

Terrafame arvioi Talvivaaran vuosituotannoksi noin 250 tonnia uraania. Sen myötä Suomesta tulisi EU:n merkittävin uraanin tuottaja. Kotimaista uraania tuskin kannattaa Suomessa ryhtyä rikastamaan, vaan raaka-aine lähetettäisiin jatkojalostettavaksi ulkomaille.
Viime vuonna maailman luonnonuraanin tuotanto oli 62 366 tonnia. Geologian tutkimuskeskus arvioi, että ydinvoimakapasiteetin lisääntymisen myötä maailman vuotuinen uraanin tarve kasvaa noin 66 995–104 740 uraanitonnin tasolle vuoteen 2035 mennessä.
Terrafamen nikkelimalmin sivutuotteena saatava uraani on syytä kaiken järjen mukaan hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti. Periaatteessa jokainen Talvivaarasta saatava uraanitonni voidaan jättää jostakin muualta louhimatta.
Suomalaisesta maaperästä sivutuotteena saatava ydinpolttoaineen raakauraani ei olisi ainakaan epäeettisempää kuin Kazakstanista, Venäjältä tai Kanadasta louhittava uraani.

Poliisin saatavuus tärkeää

Poliisipalveluiden jatkuvuus on jälleen vaakalaudalla Loviisassa. Poliisijohdon mukaan Loviisassa säilyy kyllä oma poliisiasema, mutta työryhmä selvittää sitä, miten poliisipalvelut alueella jatkossa organisoidaan.
Ehkä suurimpana riskinä on, että Loviisan poliisipartiot eivät vaihtaisi työvuorojaan Loviisassa, vaan Porvoossa.
Se toisi päivittäin jopa lähes puolen tunnin ylimääräisiä viiveitä poliisin vasteaikoihin, joita hörhöt saattaisivat käyttää hyväkseen.
Poliisille etsitään samalla myös uusia tiloja Loviisasta, sillä nykyiset tilat ovat poliisijohdon mukaan puoliksi tyhjillään sekä liian kalliita.
Poliisipalveluiden saatavuus on kaupungin turvallisuuden, turvallisuustunteen, rikosten ehkäisyn ja imagonkin kannalta erittäin tärkeää.
On hyvä, että Loviisan viranhaltija- ja luottamusjohto lobbaa aktiivisesti poliisipalveluiden säilyttämiseksi. On loviisalaisten yhteinen etu, puolue- ja kielirajoista riippumatta, että poliisikysymykseen löydetään kestävä ja palvelut turvaava ratkaisu.