Työ jolla on merkitystä

Portaat puhtaiksi. Sören Engström on työskennellyt Loviisan kaupungin puisto-osastolla jo pitkään. Kuva Auli Henriksson
Joskus työ on enemmän kuin vain paikka minne mennä aamulla ja josta saa palkan kerran kuussa.

LOVIISA Sören Engströmille ja Pauli Väisäselle työ ei ole vain ansaintaa, vaan työ antaa oman tärkeän paikan osana työyhteisöjä.

”Hyvää ystävänpäivää”. Iloinen toivotus Loviisan kaupungin museon portailla saa pysähtymään hetkeksi kesken kiireisen työpäivän. Iloinen lumityöntekijä on Sören Engström, joka on työskennellyt Loviisan kaupungin puisto-osastolla jo pitkään. Hän kertoo hiekoituksesta, lumien harjaamisesta ja uudesta rampista joka on tullut museon portaikkoon. Sanat tulevat vähän vaikeasti, mutta hymy herkästi.

Aamukahvit Loviisan kaupungin teknisellä varastolla käynnistävät Sörenin, 45, työpäivät. Hänellä on mukissa ekstramakeaa kahvia ja lisukkeena pari keksiä, joilla päivä lähtee käyntiin. Hän ajaa omalla autolla työkohteisiinsa museolle, palokunnantalolle ja Harmaakalliolle.

Kun Hamberginkoti vielä oli toiminnassa, kuului sekin Sörenin kohteisiin. Hän aloitti työt kaupungilla 18 vuotta sitten. Työnkuvaan kuuluu talvella lumitöitä ja hiekoitusta, kesällä nurmikon leikkuuta edeltäviä oksien ja roskien keräämistä, ruohonleikkuutakin. Töitä on arkisin kuusi tuntia päivässä. Aamupäivä kuluu keskustan kohteissa, joiden jälkeen hän lähtee lounaalle Harmaakalliolle ja jää sinne auttamaan iltapäiväksi. Töiden jälkeen hän palaa omaan kotiin, jossa hän laittaa aamu- ja iltapalat itselleen.

Toinen toista tukien

Sörenin äiti Britta Engström pitää erittäin tärkeänä sitä, että poika on saanut työtä, jossa hän viihtyy ja jossa häntä arvostetaan.
– Työn saaminen oli parasta ja tärkeää. Sören opiskeli kolme vuotta Hämeenlinnassa Perttulan erityisammattioppilaitoksella. Sieltä oltiin aktiivisia työpaikan saamisessa, ja tultiin Loviisaan neuvottelemaan. Koulu myös suositti, että Sören muuttaa pois kotoa, kun koulu päättyy, hän kertoo ja kiittelee vielä vuosien jälkeen koulun aktiivisuutta.

Sörenin arkea rytmittää työn lisäksi läheiset suhteet vanhempiin.
– Hän tulee meidän vanhempien luokse joka iltapäivä ja viikonloppuisin, hän ei viihdy yksin vaan haluaa että ihmisiä on ympärillä. Hän tarvitsee arjessa joihinkin asioihin apua, mutta olemme erittäin tyytyväisiä nykyiseen tilanteeseen ja luotamme että hän pärjää, äiti miettii.

Kun poika oli nuorempi, vanhemmat olivat huolissaan siitä, josko Sörenin ystävällistä ja hyväntahtoista luonnetta joku hyväksikäyttää, mutta enää sellaisia huolia ei ole ollut. Nyt autellaan arjessa puolin ja toisin.
– Me alamme jo ikääntyä ja Sören auttaa meitä. Hän on kuin päivänsäde, kun hän tulee käymään, hän kertoo.
Työn ja vanhempien kanssa olemisen lisäksi tärkeä harrastus on uiminen, Sören kertoo käyvänsä joka sunnuntai Kotkassa uimassa. Sörenillä on yksi sisar, joka asuu perheineen Tammisaaressa.

Liittimiä ja lumitöitä

Pauli Väisänen kolaa lunta Loviisan pääterveysaseman pihalla. Kutsu on käynyt kaupungilta, ja Pauli on tarttunut kolaan mielellään, niin kuin aina. Hän käy arkisin työssä Etevan toimintakeskuksessa ja muun muassa kokoaa liittimiä ilmalämpö- ja maalämpöpumppuihin.

Lumelle kyytiä. Pauli Väisänen tehnyt kaupungille jo useita vuosia keikkaa sään mukaan. Kuva Auli Henriksson

Väisänen on tehnyt kaupungille jo useita vuosia keikkaa sään mukaan, talvella lumitöitä ja muulloin tarpeen mukaan niin hiekoitusta kuin hiekan poistoa keväällä ja lehtien siivousta nurmikolta kottikärryihin, jotta leikkuri pääsee töihin.
– Olen käyttänyt siimaleikkuriakin, Pauli kertoo.

Hän on asunut 25 vuotta itsenäisesti kaksiossa Tesjoella ja luonnehtii, että kaikki on mennyt hyvin. Lapsuuteen ja nuoruuteen liittyy vaikeitakin aikoja, mutta jo pitkään elämä on ollut kohdillaan. 51-vuotias

Pauli antaa tunnustusta toimintakeskukselle, jossa kannustettiin kirjoittamaan ja kehittymään sosiaalisesti. Toimintakeskukseen hän tuli tammikuussa 2001.
– Paikat ja elämäntilanteet ovat vaihdelleet ja hyvin vaikeitakin vaiheita on ollut. Täällä minusta on tullut ulospäin suuntautunut ja ahkera. Nuorena olin laiska, hän miettii.

Pauli on harrastanut voimalajeja 1980-luvulta asti, ja uusimmassa kirjaprojektissa hän käsittelee niin kuntoilua kuin kokeiltuja ruokareseptejä. Kotoa Tesjoelta keskustaan toimintakeskukselle hän on kulkenut talvellakin polkupyörällä.

Eri polkuja

Loviisan vammaispalvelujen palveluvastaava Agneta Alm toteaa, että laki antaa erityishuollon asiakkaille oikeuden työtoimintaan ja asumiseen.
– Yhteiskunnallista sopeutumista edistävä toiminta on lain tuoma oikeus, jota kunnat eri tavoin toteuttavat. Henkilön toimintakyvystä riippuen polut voivat olla hyvin erilaisia, hän toteaa.

Etevan ja Kårkullan toimintakeskusten työtoiminnan kautta kaupunki hankkii arjen struktuurin erityishuoltoa tarvitseville. Kummallakin keskuksella on myös ulkoista toimintaa, eli sopimuksia eri alojen yritysten kanssa. Erityishuollon piirissä olevat voivat käydä töissä esimerkiksi kaupoissa.
– Kun henkilö menee ulkoiseen toimintaan tällaisen organisaation kautta, se antaa tukea sekä työntekijälle että työnantajalle. Silloin on aina vastuuhenkilö ja asiantuntija mukana kuvioissa, Alm huomauttaa.

Isoissa kaupungeissa kuten Helsingissä, voidaan ylläpitää esimerkiksi kahvilaa, jonka työntekijät ovat erityishuollosta.
– Loviisassa kaupunki on tehnyt sopimuksen suoraan vain muutaman henkilön kanssa, Sören on yksi heistä. Palkkaa ei makseta, vaan eläke on pääasiallinen tulo, ja työstä maksetaan pienehköä toimintarahaa, Alm kertoo.

Erityishuollon asiakkaat työllistyvät tavallaan 100-prosenttisesti, koska kunnalla on velvollisuus tukea. Heille tehdään asiakassuunnitelmat jo nuoresta alkaen ja jokaisella on oma polkunsa.
– Uudessa Loviisassa ei ole ehkä niin paljon vielä loppuun asti mietittyjä keinoja työllistää, kaupungin lisäksi ehkä seurakunnalla ja kolmannella sektorilla voisi olla mahdollisuuksia. Vanhan Loviisan aikana ideoitiin muun muassa pesulaa Hambergin kotiin, jossa erityishuollon asiakkaat olisivat työllistyneet. Muitakin ideoita on ollut, mutta ne eivät ole saaneet vielä riittävästi voimaa taakseen.

Sörenin ja Paulin työtilanteita hän pitää erinomaisen onnistuneina ratkaisuina. Sören on siis niitä harvoja, joiden kanssa Loviisan kaupunki on sopinut sopimuksen suoraan, ei esimerkiksi toimintakeskuksen kautta.
– Hän on hoitanut oman tonttinsa kaikkien iloksi, Alm kuvailee.
Paulin pihatyöt taas ovat Etevan ulkoistamaa toimintaa.
– Pauli on lähialueiden ulko- ja kiinteistöapumiehenä, se on ollut erittäin onnistunut, yksilöllisesti rakennettu konsepti, kuvailee Alm.