Turvaton mutta ainoa väylä

Kapea. Rita Kalloselle ja muille pyöräilijöille Lapinjärventie on haastava ajettava. Kuva Marita Itävuori
Kapea ja mutkainen Lapinjärventie raastaa pyöräilijän hermoja, eikä vaaratilanteiltakaan vältytä. Kuggomissa suojatieratkaisu johtaa suoraan ojaan tai yksityistontille.

KUGGOM Harriet ja Lars Illmanin piha kylpee kesäkuun ensimmäisen päivän auringossa. Alkukesän rauhan rikkoo säännöllisin väliajoin kumea ääni, kun perävaunuyhdistelmä suhahtaa ohi. Usein lastina on puutavaraa Loviisan satamaan.

Illmanit ovat seuranneet Lapinjärventien liikennettä paraatipaikalta jo toistakymmentä vuotta. He ovat laskeneet jopa liikennemääriä. Jonkinlaiset suunnitelmat kevyen liikenteen väyläksi tehtiin jo parikymmentä vuotta sitten. Mitään ei kuitenkaan tapahtunut.
– Pyöräilijänä voin sanoa, että on ihan vain kohteliaiden autoilijoiden ansiota, että onnettomuuksilta on vältytty, naapurissa asuva Rita Kallonen sanoo.

Kaikki autoilijat eivät kuitenkaan ole yhtä kohteliaita. Silloin pyöräilijän housunpuntit lepattavat.
– Ohjaustangosta saa pitää kaksin käsin kiinni, kun raskasta liikennettä ajaa ohi. Aikuinen osaa ottaa ilmavirran huomioon, mutta toisin on lasten ja nuorten laita.
Hän on ahkera pyöräilijä ja niin ovat Illmanitkin.
– Pyöräilemme Loviisaan hautausmaalle, antaa Harriet Illman esimerkin.

Illmanit pyöräilevät mielellään, sillä pyöräily on paitsi ekologista, myös kuntoilun takia. Harriet Illman huomauttaa, että nykyisinhän odotetaan ihmisten huolehtivan kunnostaan. Siitä on iän karttuessa hyötyä.
– Monta kertaa olemme olleet peloissamme, kun olemme tietä pyöräilleet, Harriet Illman sanoo.

Mutkaisella ja kapealla Lapinjärventiellä ei ole juuri pientareita, joille väistää. Valkoisen viivan penkan puolella ei tilaa ole, kun asfaltti loppuu. Sorakerros on huomattavasti alempana kuin asfaltti.
Tämä aiheuttaa vaaratilanteita.
– Fysiikan laki on, että kaatuessaan pyöräilijä kaatuu aina liikenteen puolelle, Kallonen sanoo.
Eli jos oikein huonosti käy, suoraan takaa tulevan ajoneuvon alle. Näin oli jokin sitten aika sitten käydä yhdelle kyläläiselle.

Lars Illman lisää, että naapurissa sijaitsevan Haddom skolan alakoululaiset kulkevat usein läheiselle Furuborgin seuratalolle harjoittelemaan.
– Koulullahan on nk. vihreä lippu, se on luontokoulu, Harriet Illman huomauttaa.
Lapinjärventie on myös luokiteltu vaaralliseksi tieksi, joka oikeuttaa koulukuljetuksiin. Kouluajan ulkopuolella lapset kuitenkin kulkevat tiellä, kuten muutkin.
– Moni vanhempi kyllä mieluummin kuljettaa lapsia autolla, Lars Illman huomauttaa.

Satama näkyy liikenteessä

Kyläläiset ovat sitä mieltä, että nyt olisi vihdoin heidän vuoronsa saada turvallinen tie. He painottavat, että vaihtoehtoista tietä Loviisan suuntaan ei käytännössä ole.

Loviisasta Pernajan suuntaan on käytössä pyörätie Ribäckbackenille, Tesjoen suuntaan käytössä on kevyen liikenteen väylä. Valkoon tehdään parhaillaan lisää pyörätietä sekä Valkon että Harmaakallion päässä.
Illmanit ovat laskeneet Lapinjärventien liikennemääriä kymmenkunta vuotta sitten omasta kiinnostuksesta. Lars Illmanin mukaan konsulttiyritys Rambollilta odotettiin tuolloin selvitystä.

Vähän tilaa. Sekä Rita Kallonen että Lars Illman pyöräilevät Lapinjärventietä pitkin. Pyöräilijällä on vähän tilaa väistää, mutta raskasta liikennettä kulkee väylällä paljon. Kuva Marita Itävuori

Illmanit istuivat kotipihallaan ja laskivat tukkimiehen kirjanpidolla autoja aamulla, iltapäivällä ja viikonloppuna.
– Pahin oli aamu, autoja kulki tunnissa neljäsataa.
Vilkkain liikenne osuukin aamun ja iltapäivän tunteihin, jolloin ihmiset kulkevat töihin ja töistä kotiin. Sataman laivamäärät näkyvät tien liikennemäärissä.

Lars Illman kävi jopa lobbaamassa tieasiaa Brysselissä 1990-luvun puolivälin jälkeen.
– Olisi pitänyt olla 30 prosentin omarahoitusosuus.

Illmanit toimittivat liikennemäärälaskelmansa koululle.
Koululaisten turvallisuus huolettaa Illmania. Hän on toiminut vuosia kouluvaarina. Koulun naapurissa on lähiliikuntapaikka, jota käyttävät kaikki lähiseudun lapset. Sinne olisi mukava pyyhältää pyörällä, jos tie vain olisi turvallinen.
– Koulun jälkeen lapset kulkevat omin neuvoin. Vaikka uimaan Loviisaan Plagenille tai Hopominjärvelle, Kallonen huomauttaa.

Suojatie tuli yllätyksenä

Lähdetään kulkemaan kohti koulua. Illmanin tontilla kulkee polku, joka johtaa tieltä koululle.
Tien kohdalle on ely-keskus rakentanut suojatien keskikorokkeineen.
Illmanit eivät pidä sitä pahana, mutta suojatie johtaa heidän tontilleen.
– Katsoivat varmaan kartasta, että tuossa menee polku, Kallonen sanoo.
Tien toisella puolella suojatie ei johda yhtään minnekään. No, tai johtaa, syvään ojaan ja hiekkamonttuun.

Tässä kohtaa koululaiset joutuvat Furuborgista tullessaan rikkomaan jotain liikennesääntöä: joko suojatietä ei käytä, tai sitten liikenne tulee selän takaa.
Mikä sitten ratkaisuksi?
Rita Kallonen miettii, että kevyen liikenteen väylä pitäisi saada Gislomin vanhan tien risteyksestä Lurensin risteykseen. Matkaa tulee noin 2,5 kilometriä.
– Nykyinen tilanne ei ole missään suhteessa liikennemäärään, Harriet Illman sanoo.
Eikä vaihtoehtoista reittiä ole.
Kuorma-auto humisee ohi. Tien reunassa tuntuu ilmavirta.

Suunnitteluun varattu 40 000 euroa tälle vuodelle

Loviisan kaupunginhallitus ja kaupunginvaltuusto aikaistivat kevyen liikenteen väylän suunnittelun aloittamista viime syksynä. Kaupungin talousarviossa on varattu rahaa väylän suunnitteluun.
– Oltiin yksimielisiä siitä, että hanke halutaan priorisoida ja aikaistaa sen suunnittelua, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Otto Andersson (r.) sanoo.

Ely-keskuksella ei suunnittelun aloittamiseen ole kuitenkaan valitettavasti rahaa tälle vuodelle.
– Ely:llä on liian vähän rahaa ja sen takia ilmeisesti sieltä ei olla saamassa rahaa tälle vuodelle.
Kaupungin puolelta hankkeen priorisoinnista on kuitenkin selkeä näkemys.
– On lobattava aktiivisesti ja monta vuotta on tehty asian eteen töitä niin, että ely priorisoisi hankkeen.
– Aktiivista edunvalvontaa on jatkettava, että saataisiin siihen hommaan vauhtia.

Ilman ely:n rahoja hanke ei kuitenkaan etene.
– Tähän asti ajatus on ollut, että tehdään ely:n kanssa yhteistyössä.
Kaupungin tämän vuoden budjetissa hankkeen suunnitteluun on varattu 40 000 euroa.
Esiselvityksessä vaihtoehtoja ovat kevyen liikenteen väylän rakentaminen Gislomin vanhan tien risteyksen kohdalta Haddomin koululle tai Furuborgin seuratalolle, tai vaihtoehtoisesti Liljendalin tienhaaraan saakka.