Turvakotiin tullaan läheltä ja kaukaa

Turvaa. Porvoon turvakotiin voi ottaa yhteyttä vuoden jokaisena päivänä. Kuva Marita Itävuori
Parisuhdeväkivalta tai väkivallan uhka ajaa hakemaan suojaa turvakodista. Psyykkinen väkivalta saattaa saada sanat vasta, kun ne laittaa paperille.

PORVOO Ensi vuonna 30 vuotta täyttävään Porvoon turvakotiin voi ottaa yhteyttä vuoden jokaisena päivänä, kellon ympäri.
– Suurin osa asiakkaista tulee tänne muiden ohjaamana, osa tulee itsenäisesti, turvakodin esimies Marika Johansson kertoo.

Viime vuonna sosiaaliviranomaisten kautta turvakotiin tuli 27 prosenttia asiakkaista, oma-aloitteisesti 24 prosenttia, poliisin tuomina 17 prosenttia, terveydenhuollon kautta 13 prosenttia ja omaisten ohjaamana 10 prosenttia.

Osa asiakkaista tulee turvakotiin useamman kerran.
– Saattaa viedä aikaa, ennen kuin tilanne ratkeaa ja löytyy keinot rauhoittaa tilanne.
Vuonna 2015 turvakotien toimintaa alkoi rahoittaa valtio. Toimintaa koordinoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).

Turvakoteihin voi hakeutua mistä päin maata tahansa, mikäli paikkoja on vapaana. Käytännössä Porvoon turvakotiin hakeudutaan itäiseltä Uudeltamaalta, mutta myös pääkaupunkiseudulta.

Pääkaupunkiseudulta hakeudutaan Porvooseen, mikäli metropolialueen turvakotien paikat ovat täynnä tai suojaa hakeva katsoo, että hänen on parempi lähteä hieman kauemmas asuinpaikastaan.
– Tarkoitus on turvata mahdollisuus turvakotiin tasapuolisesti. Aiemmin muualta tulleet tarvitsivat lähetteen.

Yhdeksän paikkaa

Porvoon turvakodin paikkamäärä nousi yhdeksään perhepaikkaan viime vuonna. Aiemmin perhepaikkoja oli seitsemän.

Marika Johanssonin mukaan paikkoja on nyt riittävästi.
– Toiveena on, että ennen tänne tuloa soitetaan. Soittaa voi milloin vain ja sitten mietitään, onko aihetta tulla turvakotiin vai onko joitain muita keinoja auttaa. Mutta tänne voi tulla myös suoraan.

Näin tapahtuu usein akuuteissa tilanteissa, jolloin avuntarvitsijan saattelee turvakotiin poliisi.
– Moni on saattanut miettiä turvakotiin hakeutumista jo jonkin aikaa, mutta sitten malja tulvii yli.

Asiakkaan kokonaistilanne saattaa hahmottua hänelle itselleen, kun tapahtumat saavat sanat. Aina kyse ei ole fyysisestä väkivallasta, vaan väkivalta voi ilmetä myös henkisenä, seksuaalisena tai taloudellisena väkivaltana. Tilanteita voidaan käydä läpi erilaisia tunnusmerkkejä sisältävän ympyrän avulla: taloudellista väkivaltaa on esimerkiksi se, että kumppani vie rahat, henkistä se, kun kumppani nimittelee.

Normaalien ja poikkeavien tilanteiden erittely ja sanoittaminen voi tulla asiakkaalle eräänlaisena herätyksenä.

Turvakodissa on tarjolla monipuolista apua. Asiakkaan kokonaistilanne kartoitetaan. Tavoitteena on vakauttaa tilanne, jonka jälkeen keskustellaan tulevaisuuden vaihtoehdoista.
Yhteistyökumppaneita ovat muun muassa Kela ja aikuissosiaalityö. Keskusteluapua on tarjolla mielenterveystyön puolelta.

Apua saa myös lähestymiskieltoa koskevissa asioissa.
Lastensuojeluun otetaan yhteyttä aina, kun kyseessä on alle 18-vuotias, samoin poliisiin.

Aikuisen asiakkaan oma valinta on, tekeekö hän rikosilmoituksen. Turvakodissa käydään läpi vaihtoehdot, joita rikosilmoituksen suhteen on.

Johanssonin mukaan turvakodissa vietetyn ajan pituus vaihtelee yhdestä yöstä muutamiin kuukausiin. Aikaa tarvitaan esimerkiksi silloin, kun asiakas tarvitsee uuden asunnon.

Joulunpyhinä ei tyhjää

Joulunalusaikana Porvoon turvakodissa tehdään jouluisia asioita. Yhteistyökumppani on ammattikorkeakoulu Laurea. Yhdessä on tehty muun muassa piparkakkutalo.

– Koko turvakodin olemassaolon ajan olemme järjestäneet myös joulujuhlan turvakodissa vuoden aikana oleskelleille. Laitamme jouluruokaa, joulupukki tulee ja lahjoja jaetaan.
Joulujuhla syntyy lahjoitusvaroin.

– Joulujuhlaan tullaan mielellään, samoin muihin yhteisiin tapahtumiin. Äidit saattavat löytää ystäviä ja saada lastenhoitoapua.

Johansson lisää, että tapaamiset eivät ole vertaistukea, vaan niiden tarkoituksena on edistää hyvinvointia.
– Teemme joulujuhlan itse ja niin kotoiseksi kuin voimme.

Turvakodin tavoitteena on myös pitää yllä rutiineja. Lapset käyvät koulua tai päiväkodissa.
Koulussa ja päiväkodissa käyminen on samalla yksi turvakodin haasteista, silloin kun matkat ovat pitkät.

Tulevana jouluna pyhät ovat pitkät. Kun ollaan enemmän yhdessä, ongelmat voivat kasaantua ja ryöpsähtää valloilleen.
Ehkä hieman yllättäen joulunpyhät eivät välttämättä ole vuoden kiireisintä aikaa turvakodissa.
– Viime vuonna eniten asiakkaita oli toukokuussa. Mutta ei meillä ole ikinä tyhjää joulun aikaan, Johansson huomauttaa.

Porvoon turvakoti
  • Nordenskiöldinkatu 18, Porvoo.
  • Avoinna 24/7 puh. 0400 664 932.
  • Turvakoti on tarkoitettu kaikenikäisille ja kaikille sukupuolille.
  • Asiakkaalle maksuton.
  • Lähetettä ei tarvita. Hakeutua voi mihin tahansa turvakotiin Suomessa.
  • Porvoon turvakoti on kaksikielinen.