”Tulvat pahentuvat vuosi vuodelta”

Uoma levenee. Lammashaka jatkuu normaalisti "joen keskiväliin" jossa aidanseipäät vielä näkyvissä. Irene Muurinen kertoo, ettei hän kuluneena kesänä enää uskaltanut ottaa kesälampaita, koska pelkäsi että ne voisivat hukkua. Kuva Auli Henriksson
Tulvavesi peittää peltoja, teitä, tulee kellariin ja kaivoihin. Kylän asukkaat toivovat kauan odotetun Loviisanjoen perkaushankkeen vihdoin etenevän. Etelä-Suomen Aluehallintovirastosta arvioidaan, että luvan saanti voi venyä huhtikuulle.

HOMMANSBY Lammashaka on suurimmaksi osaksi jokiveden valloittama, vaikka veden pinta on alkuviikon lukemista laskenut parillakymmenellä sentillä. Irene Muurinen kertoo aiempina kesinä pitäneensä lampaita maisemanhoidossa, mutta ettei kuluneena kesänä enää uskaltanut tulvimisen vuoksi.
– Tilanne on pahentunut vuosi vuodelta. Tänä vuonna on ollut erityisen märkää, tulvista kärsivät ihmisten talot, pellot ja kaivot. Viranomaisten on tehtävä jotain, Muurinen painottaa.

Kellarista. Pumppu kävi kaksi päivää alkuviikosta jotta kellariin tulvinut vesi saatiin pois. Kuva Bengt Lindroos

Naapuri Bengt Lindroos kertoo pumpun laulaneen pojan talon kellarissa taas kaksi päivää. Toisen naapurin talo jäi saarroksiin alkuviikosta tulvaveden noustua pihaan vievälle tielle. Hän kuvailee tämän vuoden olleen erityisen pahan. Oman kodin kaivo on jäänyt tulvaveden alle, ja talousvettä saadaan nyt naapuriapuna.
– Kyllä tässä alkaa hermo mennä, mies toteaa.
Asukkaat uskovat, että apua saadaan kun suunniteltu Loviisanjoen uoman perkaushanke pääsee vauhtiin. Hanke on ollut vireillä vuodesta 2012 eikä perkaukseen päästä ehkä vielä tänäkään talvena.

”Byrokratian määrä ollut valtava”

Håkan Karlsson Loviisanjoen perkausyhdistyksestä toteaa, ettei vuonna 2012, kun perkaushanke käynnistettiin, osannut ennakoida byrokratian määrää ja aikaa, joka kuluu, ennen kuin päästään alkuun.
– Byrokratian määrä on ollut valtava, vimmatusti odotamme lupaa, hän kuvailee.
Karlsson kertoo kaivinkoneurakoitsijankin jo valitun, ja toiveissa olevan aloittaa vielä alkavan talven kuluessa. Talvi olisi parasta aikaa töille, sillä maasto on kuivaa ja kovaa, eivätkä pellot ole vielä käytössä.
– Koko ajan hanke on mennyt eteenpäin. Ymmärrän hyvin kyläläisten huolen, kun taas on tulvinut ja kellareihin tulee vettä. Meidän oli pakko hakea jatkoaikaa rapukannan ja simpukoiden selvitykselle, sillä vesi oli syksyllä niin sameaa, ettei tutkimuksia voitu tehdä. Selvitykset ovat nyt valmiit ja meillä on 30.11. asti aikaa jättää vaaditut lisäselvitykset aluehallintoviranomaisille.

Perkaushankkeen kokonaiskustannukseksi on arvioitu 300 000 euroa ja valtiolta saatavan tästä puolet. Toisen puolikkaan maksavat maanomistajat tietyn jyvityksen mukaan. Maanomistajilta kerättiin hankkeen alussa noin 40 000 euroa vapaaehtoisella maksulla, jotta saatiin piirustukset ja hanke alulle. Jo maksettu huomioidaan loppuhinnassa.

Huhtikuu 2018?

Ympäristöylitarkastaja Erja Tasanko Etelä-Suomen Aluehallintovirastosta kertoo vesilain mukaisen lupahakemuksen jätetyn tämän vuoden tammikuussa. Täydennysten jälkeen hakemus oli vesilain mukaisella kuulemisella touko-kesäkuussa.
– Hakemuksesta annettujen muistutusten ja lausuntojen perusteella hakijalta on pyydetty selitystä ja lisätäydennyksiä alun perin 29.9.2017 mennessä. Tähän määräaikaan hakija on hakenut lisäaikaa 30.11.2017 saakka perustelluista syistä, kertoo Tasanko.
Hän arvioi päätöksen saamisen aikataulua olevan vaikea sanoa. Virasto ei vielä ollut saanut selityksiä ja lisätäydennyksiä, joiden antamisen määräaika on tämän kuun loppuun saakka.
– Hyvin alustava arvioni päätökselle on huhtikuu 2018, hän toteaa.

Jokirapu hävinnyt

Kymijoen vesi ja ympäristö ry on tutkinut vuollejokisimpukan esiintymistä ja Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys rapukannan nykytilaa hankealueella. Koeravustuksia tehtiin syyskuun lopussa ja lokakuun alussa. Koeravustuksia tehtiin lähes koko Loviisanjoen matkalta Rutumista Lovisian kaupungin koskialueen alaosalle asti. Vuollejokisimpukkakartoitus tehtiin lokakuun alussa. Vuollejokisimpukkaa ei löytynyt.
Koeravustuksissa saaliiksi jäi ainoastaan kaksi täplärapua. Paikallisten asukkaiden havaintojen mukaan jokirapu on hävinnyt Loviisanjoelta kokonaan kahden viimeisen vuoden aikana.

Tutkimusraportissa todetaan, että maastotöiden yhteydessä havaittiin umpeenkasvaneita kohtia, mutta myös suhteellisen hyvään luonnontilaan palautuneita alueita, joista raportin tekijät toivovat ainakin pohjan jätettävän perkaustoimenpiteiden ulkopuolelle jääneiden jokieliöiden elinpaikkojen turvaamiseksi.
– Jokialueen arvokkaat koskiympäristöt Kvarnbacken ja Kvarnforsen tulee jättää suunniteltujen perkaustoimenpiteiden ulkopuolelle. Aiemmissa tulvasuojeluhankkeissa kyseisiä koskikohteita on perattu, ja niiden jäljiltä koskissa on tarvetta kalataloudellisille toimenpiteille. Kvarnbackenille on kotiutettu taimen onnistuneesti mäti-istutuksin ja taimen alueella nykyisin jo luontaisesti, raportissa todetaan.

Loviisanjoen kunnostus
  • Loviisanjoen perkausyhteisö on kunnostamassa Loviisanjoen uomaa 15 640 metrin matkalta. Lapinjärvestä alkunsa saava Loviisanjoki on noin 25 kilometriä pitkä ja se laskee Loviisan kaupungin läpi Loviisanlahteen.
  • Tulvavesi valtaa vuosittain noin 70-120 hehtaaria viljelymaata. Tulvimisen seurauksena ravinteita ja kiintoaineita huuhtoutuu Loviisanjokeen ja edelleen Itämereen.
  • Tulvat haittaavat viljelyä, heikentävät teiden ja radan perusrakenteita ja aiheuttavat vahinkoja rakennuskannalle.
    Parannushanke on tarkoitus toteuttaa luonnonmukaisin vesirakennusmenetelmin. Uomaan muotoillaan alivesiuoma, kaivaus tehdään toispuolisena ja tulvatasanteellisena ja lisätään avovesialueita.
  • Työaikaista kiintoainekuormitusta on tarkoitus vähentää ensisijaisesti jokiuomaan rakennettavien syvänteiden ja laskeutusallasrakenteiden avulla. Kaivumassat on tarkoitus käyttää esimerkiksi peltojen notkopaikkojen tasausmaina.