Maailman tuhoisin ydinvoimalaonnettomuus 26. päivänä huhtikuuta vuonna 1986 saastutti nykyisen Ukrainan alueella sijaitsevan Tshernobylin voimalan lähialueet pahoin sekä pakotti noin 135 000 asukasta jättämään kotinsa. Radioaktiivinen laskeuma levisi ympäri maailmaa ja nosti säteilytasoja myös Suomessa. Nykyisin saastunut alue on suosittu turistikohde, jossa käy vuosittain tuhansia turmaturisteja.

TSHERNOBYL Noin 32 vuotta ydinturmasta Tshernobyl on edelleen pahoin saastunut, ja on sitä vielä tuhansia vuosia. Tuhoutuneen 4. reaktorin suojaus- ja purkutyöt kestävät vielä vuosikymmeniä.
Ulommaisen, noin 30 kilometrin suojavyöhykkeen sisälle jääneet lähes autiot kylät sekä entinen liki 50 000 asukkaan hylätty Pripjatin kaupunki houkuttelevat säteilystä huolimatta vierailulle vuosittain tuhansia turisteja ympäri maailmaa.

Aavekaupunki. Tshernobylin ydinvoimala-alueen kupeeseen 1970-luvulla rakennettu noin 40 000 asukkaan Pripjat oli Neuvostoliiton oloissa etuoikeutettujen kaupunki, jossa asunnot olivat suuria ja laadukkaita sekä kauppoja ja ravintoloita sekä kulttuuri- ja virkistyspalveluita oli runsaasti. Nyt kaupungin keskustoria ympäröivät rapistuvat rakennukset ja puita kasvaa talojen katoilla ja hotellin aulassa. Sadevesi on kasannut rajusti radioaktiivisuutta lukemattomiin ”hot spotteihin” ympäri kaupunkia.

Entisen Neuvostoliiton mallikaupunki autiona

Vuonna 1970 ydinvoimala-alueen kupeeseen rakennettu Neuvostoliiton mallikaupunki sijaitsee Dneprin Pripet-sivuhaaran lounaisrannalla, linnuntietä 111 kilometriä Kiovasta pohjoiseen Valko-Venäjän rajan tuntumassa. Monista muista Neuvostoliiton ydinvoimalakaupungeista poiketen Pripjat ei ollut suljettu, vaan sosialismin avoin näyteikkuna loistavine asuntoineen, kauppoineen, kulttuuri- ja uimahalleineen sekä huvipuistoineen.

Maailmanpyörä. Pripjatin keskustaan oli 1986 valmistunut uusi huvipuisto, jota ei kuitenkaan editty ottaa käyttöön ennen kaupungin evakuointia.

Ukrainassa toimii Tshernobylin matkoihin erikoistunut matkatoimisto, joka järjestää eri pituisia turistimatkoja suljetulle alueelle. Vuosittain alueella käy tuhansia turmaturisteja. Hylätyssä kaupungissa järjestetään maksaville asiakkaille värikuulasotia, panssarivaunuajeluita ja konekiväärikokeiluja.

Tuhansia turmaturisteja vuosittain

Lovari vieraili suomalaisten päätoimittajien ryhmämatkalla Tshernobylissä syyskuun alussa. Edellisen kerran Lovari kävi paikalla vuonna 2007 Atomiteknillisen seuran ryhmämatkalla. Juuri mikään ei ollut 11 vuodessa muuttunut, paitsi puut kasvaneet ja luonto, ruoste sekä eroosio vallannut alueita ja rakenteita.
Noin 130 kilometrin matka Kiovasta Tshernobyliin kestää kehnoilla teillä ja turvatarkastuksineen runsaat 3 tuntia. Parin tunnin ajomatkan ensimmäinen pysähdys on 30 kilometrin laajuisen suojavyöhykkeen tarkastuspisteellä.

Vierailuja vain omalla vastuulla

Uloimman suoja-alueen rajalla vartija tarkastaa passit ja pyytää allekirjoittamaan asiakirjan, jossa alueelle saapuva vakuuttaa ymmärtävänsä alueen riskit sekä vapauttaa matkanjärjestäjän ja Ukrainan valtion kaikesta vastuusta, mikäli vierailijalle sattuu säteilystä, rakenteiden sortumisesta tai muusta syystä jokin vahinko tai onnettomuus. Jokainen osallistuja allekirjoitti mukisematta.
Rajalla on myös makaaberi matkamuistomyymälä, jossa esillä on Tshernobyl- ja säteilyaiheisia T-paitoja, mukeja, kyniä ja muuta turistikrääsää.

Makaaberi matkamuistomyymälä

Matkaopas, joita matkan varrella kertyi mukaan yhteensä kolme, korosti, ettei kyse ole turistikohteesta eikä turistimatkasta, vaan vierailusta, johon ei sovelleta mitään turisti- tai ryhmämatkaehtoja. Alue on luokiteltu terrorismilakien alaiseksi, ja Ukrainan itäosien sotatila on kiristänyt turvatoimia entisestään.

Uloimman suojavyöhykkeen rajalla oli turmaturisteille myynnissä Tshernobyl-aiheista turistirihkamaa.

Opas varoittaa etukäteen, että jos housut, paita, laukku tai kengät kontaminoituisivat radioaktiivisilla aineilla eikä aktiivisuutta saataisi poistettua, jouduttaisiin varusteet takavarikoimaan paluumatkan tarkastuspisteellä. Netissä on monenkirjavia tarinoita takavarikoista.
Uloimmalla suojavyöhykkeellä asuu runsaat 3000 asukasta, joista osa on alueelle jääneitä tai palanneita asukkaita, enimmäkseen mummoja ja papparaisia. Heidän lisäkseen alueella asuu tai oleskelee tutkijoita, sotilaita sekä ydinvoimalaitoksen työntekijöitä. Alueella toimii kauppa, huoltoasema, olutbaari sekä ydinturman jälkeen rakennettu hotelli ravintoloineen.

Laumoittain villikoiria ja -hevosia

Noin 18 kilometrin päässä turmareaktorista sijaitseva Tshernobylin kaupunki näyttää siistiltä ja asutulta, vaikka keskustorilla eikä pääkadulla näy juuri ristinsieluakaan.
Kulkukoirat räksyttävät paikalle saapuneita vieraita. Paloasemalle johtavalta kadulta torille jolkottaa viiden hevosen lauma. Hevoset liikkuvat vapaana kaupungin alueella, mutta palaavat kuulemma yöksi ja syömään paloaseman takana olevaan aitaukseen. Surullisen kuuluisa voimala sai nimensä vanhasta Tshernobylistä, jonka historian ulottuu 1000-luvulle saakka.
Tshernobylin torille on pystytetty museo, jonka näyttely on riipaiseva kokemus. Talon ulkoseinään on maalattu kymmeniä haikaroita, ja sisällä katosta roikkuu seimiä ja lastenrattaita sekä lapsinukkeja Tshernobylin grafiittihidasteisen RBMK-kanavareaktorin uraaniputkien päällä ja lomassa. Viesti on selkeä. Moni haikara jäi Tshernobylin takia tulematta tai toi perheisiin sairaita lapsia.

Tuomiopäivän enkeli -patsas

Tuomiopäivän enkeli puhalsi torveensa Tshernobylissä keväällä 1986.

Torin toisella laidalla on harjateräksestä tehty patsas, joka kuvaa ilmestyskirjan lopunajan enkeliä, joka puhaltaa seitsemää pasuunaa. Niistä kolmannen pasuunan kohdalla ennustetaan, että: “Suuri, soihtuna palava tähti nimeltä Koiruoho putoaa taivaasta ja myrkyttää kolmanneksen makeasta vedestä.”

Patsaan takana avautuu kolkko puistokuja, jota reunustavat onnettomuuden jälkeen tyhjennetyistä kylistä ja kaupungeista kertovat kyltit. Niitä on 140.

Tshernobylin muistokuja, jossa on 140 kylttiä lähialueelta evakuoitujen kylien muistolle.

Puistossa on useita muistopatsaita. Yksi patsas kuvaa kreikkalaisen mytologian Herkuleksen seitsemättä urotekoa, jossa rotevan puolijumalan Herkuleksen piti taltuttaa Kreetan pelloilla riehunut villi härkä. Tarinan mukaan Herkules onnistui vangitsemaan ja valjastamaan raivon härän elävänä.

Hercules ja raivo härkä.

Mutta ei. Härkä kuitenkin pakeni ja jäi Marathoniin kylään riehumaan ja terrorisoimaan paikallista väkeä. Samoin kävi Tshernobylissä, kun ihminen valjasti atomien voiman energiantuotantoon.

Lenin katsoo tyhjään kaupunkiin

Puiston toisessa päässä Leninin patsas katsoo toinen käsi taskussa jalustaltaan ylevästi voimalan suuntaan.
Uloimmalta rajalta matka jatkui kohti sisempää suojavyöhykettä, joka on piirretty noin 10 kilometrin päähän turmareaktorista ja, joka on pahimmin saastunut. Sisemmän suojavyöhykkeen raja on tarkemmin vartioitu.
Aavekaupunki Pripjatin keskusta on autio, ja puut ja pensaat ovat vallanneet kadut ja rakennukset. Pajukkoa puskee kerrostalojen ikkunoista. Eroosio on irrottanut entisen kulttuurikeskuksen seinistä laattoja. Osa kerrostaloista on romahtamispisteessä. Ehjiä ikkunoita ei juuri näy, ja sadevesi pääsee vapaasti virtaamaan rakennuksissa.

Kuumia pisteitä joka puolella

Taustasäteily Pripjatin keskustorilla ja kaduilla on yhden mikrosievertin luokkaa. Joka puolella on kuitenkin “hot spotteja” eli kuumia pisteitä, joihin sadevesi on vuosien varrella huuhtonut ja kerännyt radioaktiivisia aineita. Alueella on myös grafiitin murusia, joita grafiitilla ja uraanilla täytetyn ydinreaktorin räjähdys sinkosi ympäriinsä.

Kuumat pisteet ovat kuin näkymättömiä radioaktiivisia hiilloksia, joihin pahaa aavistamaton saattaa tietämättään astua. Säteilymittarilla ne ovat silti helposti löydettävissä. Pääosa radioaktiivisista aineista on hajonnut ja osa painunut maaperään.
Keskusaukion laidalla olevan sadevesikaivon kohdalla mittarin piipitys yltyy, ja teräksisen kaivonkannen päällä piipitys kiihtyy yhtäjaksoiseksi ulinaksi, ja näyttöön ilmestyy lukema 18 mikrosievertiä tunnissa. Se oli koko matkan korkein yksittäisen “hot spotin” lukema.

Uusi sarkofagi vaimentaa säteilyä

Uusi sarkofagi. Tuhoutuneen 4. reaktorin päälle asennettu suojakuori vaimentaa säteilyä tehokkaasti. Voimalan pihalla taustasäteilyä oli vain runsaat yksi mikrosieverttiä tunnissa.

Aivan Pripjatin kupeessa on piikkilanka-aidoilla rajattu neljän ydinvoimalan alue. Nelosyksikön päälle on rakennettu valtava uusi suojarakennus, jota kutsutaan sarkofagiksi. Kokoa sarkofagilla sanotaan olevan kuuden jalkapallokentän verran ja painoa kolmen ja puolen Eiffel-tornin verran.
Alkuperäinen sarkofagi rakennettiin turmareaktorin päälle muutamassa kuukaudessa pian ydinturman jälkeen. Voimakkaan säteilyn takia työtä ei pystytty tekemään huolella, vaan rakennelmasta tuli hatara, ja sen kattoon ilmestyi useita reikiä, joista sadevesi pääsi sisään ja radioaktiivisia aineita ulos. Osa katosta romahti lumikuormien takia.

Turmareaktori säteilee voimakkaasti

Voimakkaan säteilyn takia ensimmäistä sarkofagia ei voitu korjata eikä uutta rakentaa sen päälle. Uutta sarkofagia ryhdyttiin ulkomaisen, lähinnä EU:n rahoituksen turvin rakentamaan turmareaktorin naapurissa.
Uuden sarkofagin työmaalla työskenteli yhteensä noin 10 000 henkeä lähes 30 maasta. Projektin kustannukset on arvioitu yli 2 miljardiksi euroksi. Sarkofagi kasattiin kiskoille kahdesta eri kappaleesta, jotka liu’utettiin yhteen.
Vain noin 150 metrin päässä sulaneesta reaktorista on vierailukeskus, jonka pihalla taustasäteily on vain noin 1 mikrosievertin luokkaa. Uusi sarkofagi vaimentaa säteilyä tehokkaasti. Lisäksi lähialueen saastuneet pintamaat on poistettu ja tilalle tuotu puhdasta maata.

”Punainen metsä” sai raskaan laskeuman

Säteilytasoa voi verrata esimerkiksi Helsinki – Kiova -lentomatkan taustasäteilyyn, joka 11 kilometrin korkeudessa oli 5,5 mikrosievertiä tunnissa.
Samoja lukemia säteilymittari näytti voimalan lähistölle olevan ”punaisen metsän” kohdalla, jolle tuuli toi suuren laskeumapilven.
Alueen tiet ja sillat on pääosin puhdistettu radioaktiivisesta laskeumasta, mutta metsissä, pelloilla ja lammissa on edelleen paikkoja, joissa säteilylukemat ovat erittäin korkeita.
Tsernobylin lähialueen pahiten saastuneella alueella mitataan yhden metrin korkeudella maasta yhä noin 20–40 mikrosievertiä tunnissa säteilylukemia. Normaali taustasäteily Suomessa vaihtelee 0,04–0,3 mikrosievertin välillä.

Hylätyn huvipuiston törmäilyautoja.

Säteilyturvakeskuksen mukaan Suomessa suojelutoimet aloitetaan ja tarpeetonta oleskelua vältetään alueella, jossa säteilyn annosnopeus ylittää 10 mikrosievertiä tunnissa rajan. Sisälle suojaudutaan ja alueelle pääsy estetään, jos 100 mikrosievertin raja ylitetään.
STUK:n mukaan isotooppihoitoa saanut potilas päästetään kotiin, kun potilaan säteily alittaa yhden metrin etäisyydeltä mitattuna 30 mikrosievertiä tunnissa rajan.

Lähialue säilyy vaarallisena pitkään

Paluumatkalla 10 kilometrin vyöhykkeen rajalla jokainen kulkee säteilymonitorin kautta, joka etsii mahdollisia säteilylähteitä koko kehon alueelta. Kenenkään kohdalla mittarit eivät värähdä.
Rajalla vartijat tarkastavat jälleen passit ja varmistavat, että kukaan ei ole jäänyt alueelle. Samoin uloimman vyöhykkeen rajalla.
Paluumatkalla maallikko-opas arvioi, että ehkä sadan vuoden kuluttua 30 kilometrin suojavyöhykkeen raja voidaan poistaa, mutta Pripjatiin ei voida muuttaa tuhanteen vuoteen, jos silloinkaan…

Tshernobylin kaupungin sisääntulotie on autio ja hiljainen.

Esimerkkejä säteilyn annosnopeuksista

100 µSv/h – Suojaudutaan sisätiloihin. Lisäksi tarvitaan muita suojelutoimia, esimerkiksi estetään pääsy vaara-alueelle

30 µSv/h – Isotooppihoitoa saaneesta potilaasta metrin etäisyydellä mitattu annosnopeus, jonka alittuessa potilas pääsee kotiin

10 µSv/h -Aloitetaan joitakin suojelutoimia. Esimerkiksi vältetään tarpeetonta ulkona olemista.

5 µSv/h – Tshernobylin onnettomuuden aikana suurin mitattu annosnopeus Suomessa.

5 µSv/h – Annosnopeus lennettäessä 10 kilometrin korkeudessa

0,2 – 0,4 µSv/h Annosnopeus, jonka ylittyessä Suomen säteilyvalvontaverkon automaattinen säteilymittari hälyttää. *Suomessa jokaisella mittausasemalla on oma hälytysraja, jonka taso määräytyy asemakohtaisesti. Hälytysrajat Suomessa ovat 0,2 – 0,4 µSv/h. Erot johtuvat pääasiassa anturin ympärillä olevan maaperän luonnon radioaktiivisuuden tasosta.

0,04-0,30 µSv/h – Luonnon taustasäteily Suomessa. Lähde: Säteilyturvakeskus.

Linkki: Säteilytilanne Loviisassa ja muualla Suomessa tänään.

Linkki: Tshernobylin sarkofagi – Tekniikka & Talous -lehden havainnepiirros.

Linkki: Loviisan Sanomat 27.4.2007 ”Älkää unohtako Tshernobyliä”.

Linkki: Loviisan Sanomat 27.4.2007: ”Tshernobylin muisto pidettävä mielessä”.

Linkki: Loviisan Sanomat 27.4.2004 ”Tshernobyl horjutti tekniikkauskoa”.

Loviisan Sanomat kertoi tiistaina 29.4.1986 Skandinavia yli levinneestä säteilypilvestä, joka oli peräisin Ukrainassa lauantaina, 26.4.1986 sattuneesta ydinvoimalaonnettomuudesta.

Linkki: LS:n paperilehden aukeama Tshernobylistä 2018.