Siihen pamahti. Reino Felinin autosta puhkesi rengas Hardomintiellä. Kuva Susanna Heiska
Teiden huono kunto sekä kevyenliikenteenväylien puuttuminen aiheuttavat vahinkoa ja haittaavat liikkumista Loviisan ympäristössä.

LOVIISA Hardomintiellä noin kilometri ennen Loviisantien risteystä kuului 11.8. kova pamahdus ja sankka pölypilvi peitti hetkeksi näkyvyyden, kun Reino Felinin maansiirto- ja tienhoitoautosta hajosi rengas. Felin oli tulossa Liljendalista pölynsidontatehtävistä.
– Onneksi auto ei suistunut tieltä. Se on aina vaarana kun eturengas hajoaa, Reino Felin sanoi.
Työpäivään tuli odottamaton katkos.
– Kyllä tässä nyt ainakin tunti menee, riippuen siitä kuinka pian rengasliike pystyy toimittamaan uuden renkaan.
Paitsi ajanhukkaa, rengasrikko tiesi myös ylimääräisiä kustannuksia.
– Eihän siinä mene vain rengas, vaan myös lokasuojat ja valot. Vakuutus ei näitä korvaa, Felin sanoi.

Muutaman kuukauden aikana Hardomintiellä on hajonnut useita renkaita. Tien pinta varsinkin molemmissa osuuden päissä on pahoin rapautunut ja reikiintynyt. Muiden muassa vt. kaupunginjohtaja Kristina Lönnfors on ollut asiasta yhteydessä ELY-keskukseen. Kunnossapitoyksikön päällikkö Pekka Rajalan mukaan tien 1761 päällysteen uusimistarve on huomioitu juuri valmistuneessa tienpidon suunnitelmassa vuosille 2018-2021. Rajalan mukaan kuluvan vuoden aikana pyritään paikkaamaan pahimmin vaurioituneet osuudet. Tien huono kunto haittaa merkittävästi liikkumista kaikilla ajoneuvoilla.

Pyöräilykin vaikeaa

Teiden huonon kunnon lisäksi asukkaiden liikkumista haittaa ja jopa vaarantaa kevyenliikenteenväylien puuttuminen monilta tieosuuksilta. Muun muassa Valkontielle kevyenliikenteenväylää on yritetty saada vuosia. Osoitteessa adressit.com julkaistiin 19.7. uusi adressi asian edistämiseksi. Adressin mukaan ensimmäiseen adressiin saatiin 1200 nimeä. Tällä hetkellä Valkon ja Loviisan väliin jää noin viiden kilometrin pituinen matka, jolla ei ole kevyenliikenteenväylää.
– Ensimmäinen adressi tehtiin noin kymmenen vuotta sitten, mutta asia ei ole edistynyt, Pirkko Brand sanoo.
Kun Valkontien piennar avattiin pari vuotta sitten kaapelin vetämiseksi, olisi Brandin mukaan ollut hyvä tehdä pohjatyöt samalla.
– Menin sanomaan kaivurin kuljettajalle, että tasoita nyt sitten pinta valmiiksi kevyenliikenteenväylää varten, mutta hän sanoi että jokainen kivi on käsketty laittamaan takaisin paikalleen.
Loviisan teknisestä keskuksesta on myönteistäkin kuultavaa.
– Sinänsä ollaan ihan hyvässä tilanteessa, että suunnitelmat on hyväksytty liikenne- ja viestintäministeriössä, ja hanke odottaa nyt rahoitusta, sanoo Markus Lindroos Loviisan teknisestä keskuksesta.

Rahoituksen saamisen aikataulusta ei Lindroosin mukaan ole vielä tietoa. Kevyenliikenteenväylä ei myöskään tule kattamaan koko viiden kilometrin osuutta.
– Kevyenliikenteenväylä tulee Valkontielle kahteen pätkään osuuksille Petaksentie-Solvikintie ja Vanha Valkontie-Valko, sanoo ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri-vastuualueen johtaja Tuovi Päiviö.
Hankkeen aikataulu on vielä suuntaa antava.
– Saamme rahaa hankkeisiin vuosittain, ja sitä mukaa lähdetään toteuttamaan niitä. Tänä vuonna rahaa ei enää ole. Todennäköisesti työt päästään aloittamaan aikavälillä 2018-2021, Päiviö sanoo.

Raha ei riitä

Adressin alullepanneiden Pirkko Brandin ja Marja Kouvon mukaan myös vastikään asfaltoitu Vanha Valkontie on vaarallinen pyöräilijöille penkereen puuttumisen ja runsaan raskaan liikenteen vuoksi. Adressissa ihmetellään, kuinka nykytilanteessa on mahdollista noudattaa suosituksia autoilun välttämisestä ja esimerkiksi työmatkojen kulkemisesta pyöräillen. Loviisan kaupungin tavoitteena on, että kävely ja pyöräily lisääntyvät turvallisesti, mutta kevyenliikenteenväyliä kaivattaisiin kipeästi lisää varsinkin kylien alueilla. Kaupungin kotisivuilla kerrotaan, että kaupunki kuuluu pyöräilykuntien verkostoon, johon kuuluu lähes neljäsosa Suomen kaupungeista ja kunnista sekä kymmeniä muita jäsenyhteisöjä.

Sekä Hardomintiellä että Valkontiellä tehtävistä toimista vastaa Uudenmaan ELY-keskus. Hallituksen linjauksen mukaan määrärahoja tulee tällä hetkellä kohdistaa erityisesti perusväylänpitoon ja korjausvelan lyhentämiseen. Valtio käyttää teiden ylläpitoon noin puoli miljardia euroa vuodessa. Korjausvelka, eli se summa joka tarvittaisiin huonokuntoisten väylien saattamiseksi nykytarpeita vastaavaan kuntoon, on kasvanut nopeasti. Niukkenevan rahan takia huonokuntoista tieverkkoa on koko ajan enemmän. Reino Felin pitäisi päällysteiden uusimista nyt erittäin kannatettavana.
– Öljy on tällä hetkellä niin halpaa, että nyt jos koskaan olisi hyvä aika uusia päällysteet, Felin sanoo.