Sote-uudistus loviisalaisin silmin – osa 2

Kirjoitin noin puolitoista vuotta sitten vieraskynän sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta Loviisalaisin silmin. Nyt samaan aiheeseen palatessa on häkellyttävää todeta, että kovin moni asia ei ole viime kerrasta muuttunut. Maamme hallitus kiistelee edelleen millainen uudistuksen lopulta tulisi olla. Tässä välissä eduskunnan perustuslakivaliokunta on ehtinyt tyrmätä hallituksen aikaisemman sote-esityksen.

Viime viikolla hallitus ilmoitti, että se on jälleen kerran päässyt sopuun sote-uudistuksesta tai ainakin melkein. Eteenkin Keskustan kansanedustajat ovat julkisuudessakin suhtautuneet varauksellisesti nyt lausuntokierrokselle lähtevään uuteen lakiesitykseen.
Myös moni asiantuntija on ollut kriittinen. Varmaa on, että epäselvyys sote-uudistuksen ympärillä ei lopu. Tämä on valitettavaa, kun kyse on 100-vuotiaan Suomen suurimmasta hallintouudistuksesta. Mutta ennen kaikkea kyse on meidän kaikkien yhteisestä sosiaali- ja terveydenhuollosta.

Kuntien yhteistyön lisäksi meidän on Loviisassa tietenkin syytä hoitaa edunvalvontaamme myös omatoimisesti. Sote-uudistus on tämän vaalikauden merkittävin yksittäinen asia.

Sen tiedämme, että jos hallitus saa tahtonsa läpi tulee kaikki sosiaali- ja terveydenhuolto siirtymään 18 maakuntaan. Loviisa kuuluisi jättimäiseen 1,6 miljoonan asukkaan Uudenmaan maakuntaan. Vertailun vuoksi voi mainita, että Suomen pienimmässä maakunnassa Keski-Pohjanmaalla olisi noin 77 000 asukasta. Se olisi yli kaksikymmentä kertaa pienempi kuin Uusimaa ja myös pienempi, kuin Itä-Uusimaa, jos sellainen maakunta oltaisiin luomassa.

Jatkuva epäselvyys uudistuksen tarkasta sisällöstä ja hallituksen useat suunnanmuutokset vaikeuttavat merkittävästi Loviisan, kuten kaikkien muidenkin kuntien valmistautumista sote-uudistukseen. Emme kaikilta osin vielä tiedä, mitä tuleman pitää. Kysymyksiä on enemmän, kuin niihin on vastauksia.

Miten esimerkiksi hallituksen alati muuttuvat linjaukset potilaan valinnanvapaudesta lopulta vaikuttavat meidän palveluihimme? Sehän on se kaikkein keskeisin kysymys, miten palvelut järjestetään tulevaisuudessa? Huomionarvoista on myös, että koska mitään lainsäädäntöä ei vielä ole voimassa, ei myöskään ole olemassa maakuntia. Eikä väliaikaishallintoa, joka suunnittelisi maakunnan toimintaa. Eduskunta, mm. perustuslakivaliokunta käsittelee hallituksen uutta esitystä vasta kevättalvella. Asiat ovat lievästi sanottuna levällään.

Uudenmaan maakunnassa valtaa käyttäisi 99 jäsenen maakuntavaltuusto. On todennäköistä, että Helsingin, Espoon ja Vantaan edustajat tulevat kahmimaan suurimman osan maakuntavaltuuston paikoista. Muille kunnille jää jaettavaksi loput. Itä-Uudellemaalle jää pahimmassa tapauksessa vain 2-3 edustajaa.

Toivotaan, ettei näin kävisi, mutta tähän on syytä varautua. Siksi Itä-Uudenmaan kuntien välinen yhteistyö tulee tulevaisuudessa olemaan entistä tärkeämpää. Yhdessä olemme maakunnan sisällä vahvempia, kuin jos ainoastaan teemme kukin kaiken itse. Samalla meillä on monta yhteistä etua valvottavana. Tästä selkeänä esimerkkinä on Porvoon sairaalan tulevaisuus.

Kuntien yhteistyötä tarvitaan jo ennen, kuin maakunnat ovat toiminnassa. Nyt on aika vaikuttaa. Riippumatta siitä, mitä mieltä on hallituksen sote-uudistuksesta. Siksi oli erittäin hyvä asia, että kaikkien Itä-Uudenmaan kuntien edustajat tapasivat toisensa muutama viikko siiten Porvoossa. Tapaaminen oli hyvähenkinen. Kaikki osallistujat olivat samaa mieltä siitä, että nyt jos koskaan on syytä pitää yhtä.

Sote-uudistuksen osalta emme ole toistemme kilpailijoita, päinvastoin. Tältä pohjalta on hyvä jatkaa yhteistyötä. Seuraavaa tapaaminen on Sipoossa, sen jälkeen saamme muut kunnat vieraaksi Loviisan. Kuntien yhteistyön lisäksi meidän on Loviisassa tietenkin syytä hoitaa edunvalvontaamme myös omatoimisesti. Sote-uudistus on tämän vaalikauden merkittävin yksittäinen asia.

Olen vakuuttunut, että me pystymme Loviisassa yli puolue- ja kielirajojen puhaltamaan yhteen hiileen turvataksemme terveyskeskuksemme ja muut lähipalvelut. Huoli palveluistamme ei ole riippuvainen poliittisesta väristä. Tässäkin asiassa yhteistyö on avain menestyksekkääseen lopputuloksen.

Otto Andersson
Loviisan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja (Rkp)