Sirkkatehdas käynnistelee toimintaansa

Laatikoissa. Vesa-Matti Marjamäki kertoo, että kasvatus aloitetaan esikasvatuslaatikoissa. Myöhempi kasvatus tapahtuu suuremmissa yksiköissä. Kuva Eija Kosonen
Entisessä sähkötarviketehtaassa vallitsee nykyisin trooppisen viidakon ilmasto. Noin 30-asteisissa saleissa kasvavat ensimmäiset Veskun Sirkkatehtaan elintarvikehyönteiset, mustasirkat.

STRÖMFORSIN RUUKKI Sirkkatehtaan tuotanto on hiljalleen käynnistymässä ja toimitukset alkavat noin kuukauden kuluttua. Ensimmäiset sirkat ovat kasvamassa ja ensimmäiset viisi työntekijää on palkattu.

Entistä Schneider Electric -yhtiön sähkötarviketehdasta on alkuvuoden ajan remontoitu uuteen toimintaan sopivaksi ja kaksi tuotantotilaa on jo käyttökunnossa.
– Kasvatamme mustasirkkoja elintarvikekäyttöön, Sirkkatehtaan pääomistaja ja toimitusjohtaja Vesa-Matti Marjamäki selvittää.

Jotta lämpöä sirkoille riittäisi, tehtaan ilmasto on viritetty trooppisen viidakon kaltaiseksi. Pitkälle viety automatiikka pitää huolen siitä, että sirkoille riittää lämpöä, valoa, kosteutta ja muuta elintärkeää oikeassa suhteessa.
– Myöhemmin kokeilemme myös vuoristoviidakkoa, jossa öisin kosteus nousee ja lämpötila laskee. Sirkkojen päivärytmi on sellainen, että ne ovat virkeimmillään yöllä.

Mustasirkat ovat maailman tyypillisimpiä elintarvikekäyttöön kasvatettavia sirkkoja.
– Kasvatamme sirkat itse alusta lähtien. Jotta niiden geeniperimä saadaan pysymään monipuolisena ja elinvoimaisena hankitaan sirkkojen joukkoon yksilöitä myös muualta.

Munasta kuoriutumisen jälkeen sirkka kehittyy nopeasti.
– Se kasvaa aikuiseksi eli peukalon mittaiseksi, 3-5 -senttiseksi noin kuukauden kuluessa kuoriutumisesta. Aikuinen sirkka painaa noin gramman, joten kiloon niitä menee tuhat, Marjamäki havainnollistaa.

Vikkeliä. Noin puolitoistasenttiset sirkanpoikaset liikkuvat nopeasti. Virkeimmillään ne ovat öisin. Kuva Eija Kosonen

Sirkat lopetetaan pakastamalla.
– Se on luontaisin ja vähiten kärsimystä aiheuttava tapa. Pakastimessa sirkka vaipuu ensin horrokseen ja kuolee sitten. Samoin käy luonnossa talven tullen.

Sirkkoja saattaa Marjamäen mukaan kuolla muutoinkin. Ne stressaantuvat helposti. Laatikoita, joissa ne kasvavat, ei saa siirrellä turhaan edes munavaiheessa.

– Sirkat tarvitsevat samanlaista huolenpitoa kuin muutkin eläimet eli ruokaa, juomaa ja suojaa. Sirkkojen kasvattaminen on jotain biologian ja insinööritaidon väliltä. Insinööritaitoja tarvitaan automaation osalta, jotta sirkkojen elinolot olisivat optimaaliset.

Ruukin sirkat syövät kasviperäistä, pääsääntöisesti suomalaista rehua, josta osa tulee Marjamäen omilta pelloilta Korialta.

Euroopan suurin

Veskun Sirkkatehdas on Euroopan suurin. Tehtaan tuotantokapasiteetti on alkuvaiheessa kymmeniä tonneja, mutta jatkossa satoja tonneja vuodessa.
– Toista tämän tehtaan kaltaista ei löydy mistään muualta, Marjamäki selvittää.

Ruukissa hyönteisiä ei ainakaan toistaiseksi jatkojalosteta. Suomalainen Nordic Insect Economy Oy (NIE) ostaa, jatkojalostaa ja jakelee hyönteiset elintarviketeollisuudelle. NIE on myös toimittanut tehtaan tuotantolaitteiston.
– Tuotamme alkuvaiheessa arviomme mukaan noin 80 prosenttia Suomen sirkkatuotannosta. Tuotantomme on oltava laadukasta, jatkuvaa ja riittävän suurta. Nyt on se hetki, kun esimerkiksi leipomoiden kannattaa ryhtyä kehittelemään sirkkatuotteita, koska kotimaisen raaka-aineen saatavuus paranee.

Marjamäki uskoo hyönteisravinnon suosion kasvuun.
– Jauho on ehkä merkittävin tapa käyttää hyönteisiä ruokien raaka-aineena. Nyt eletään vasta sirkkabuumin alkua ja tuoterepertuaaria kehitellään.

Sirkkoja sisältäviä elintarvikkeita on jo markkinoilla. Tarjolla on esimerkiksi suklaata, leipää, makkaraa ja pihvejä.
– Ennakkoluuloja sirkkoja kohtaan on ja se on ihan luonnollista. Moni suhtautuu hyönteisravintoon negatiivisesti, vaikkei ole koskaan edes maistanut. Erilaiset mielipiteet ovat sallittuja.

Vaihtoehto lihalle

Marjamäki itse on seurannut elintarvikehyönteisalaa jo pari vuotta. Kun maa- ja metsätalousministeriö ja Elintarvikevirasto Evira tekivät päätökseen elintarvikehyönteisten kasvatuksen sallimisesta kuluvan vuoden alusta lähtien myös Suomessa, hän tarttui tilaisuuteen.
– Päätin kokeilla. Hyönteisravinto on proteiinipitoista. Sen tuottaminen on ekologista ja vähäpäästöistä esimerkiksi sian- tai nauhanlihan tuottamiseen verrattuna.

Hyönteisravinnon lisääntyminen voisi tehdä maailmasta vähän paremman paikan, Marjamäki miettii.

Aluksi Marjamäki ajatteli kasvattamon perustamista maatilansa vanhaan sikalaan, mutta se oli liian pieni. Hän päätti vuokrata tilan vanhalta sähkötarviketehtaalta.
– Tuotanto on alkanut kahdessa kasvatusyksikössä. Laajennus kolmanteen kasvatusyksikköön aloitetaan mahdollisimman pian. Täältä löytyy tarvittaessa myös lisätilaa, jos sitä tarvitaan. Remonttia ja laitteiston asentamista on tehty koko kevät ja samalla tuotekehityksen myötä vakioitu toimintamalleja tehtaalla.

Veskun Sirkkatehdas, eli viralliselta nimeltään Poliert Oy, palkkasi huhtikuussa viisi työntekijää huolehtimaan tehtaan päivärutiineista, joihin kuuluvat esimerkiksi sirkkojen ruokkiminen ja hygienian ylläpito.
– Tehtaaseen on suhtauduttu todella positiivisesti. Työpaikat kiinnostivat ja hakijoita oli paljon.