Seurakuntavaaleissa valittavien luottamushenkilöiden määrä vähenee merkittävästi

Uusi tilanne. Kirkkoherra Seppo Apajalahti sanoo, että erityisesti seurakuntaneuvostolla on paljon valtaa seurakunnan käytännön asioissa. Kuva: Marita Itävuori
Marraskuussa pidettävien seurakuntavaalien ehdokasasettelu on parhaillaan käynnissä. Vuodenvaihteessa aloittavassa uudessa Agricolan seurakuntayhtymässä lähestyvät vaalit merkitsevät isoa muutosta.

LOVIISA/LAPINJÄRVI Vaaleissa valitaan seurakuntaneuvosto sekä suomalaiseen Agricolan seurakuntaan että Agricola svenska församlingiin, jotka aloittavat toimintansa vuodenvaihteessa. Lisäksi valitaan jäsenet yhteiseen kirkkovaltuustoon, jossa on 31 jäsentä: 16 suomenkielistä ja 15 ruotsinkielistä.
Molempien seurakuntien seurakuntaneuvostoon valitaan 12 jäsentä.

– Tämä on iso muutos, sillä aiemmin seurakuntia oli seitsemän ja jokaisessa seurakuntaneuvostossa oli 10–12 jäsentä. Nyt luottamushenkilöitä valitaan paljon vähemmän ja vaaleissa on aiempaa vaikeampi päästä läpi, suomalaisen seurakunnan kirkkoherra Seppo Apajalahti, joka toimii Agricolan suomalaisen seurakunnan vaalilautakunnan puheenjohtajana.

Apajalahti tähdentää, että juuri seurakuntaneuvosto on luottamushenkilön kannalta mielenkiintoinen paikka.

– Seurakuntaneuvostossa päätetään paljon mielenkiintoisia asioita, esimerkiksi henkilöstövalinnat kuuluvat sille.

Yhteisessä kirkkovaltuustossa päätetään muun muassa budjetista ja toimintasuunnitelmasta. Nämä asiat valmistellaan yhteisessä kirkkoneuvostossa, jonka jäsenet valitsee kirkkovaltuusto.

Ehdokasasettelu meneillään

Seurakuntavaalien ehdokasasettelu on parhaillaan käynnissä. Se päättyy 17. syyskuuta. Apajalahti toivoo seurakuntalaisten kiinnostuvan mahdollisuudesta vaikuttaa.
– Toivon aktiivisuutta ehdokasasetteluun. Aika näyttää, miten ehdokasasettelu kehittyy, sillä tilanne on aivan uusi.

– On mielenkiintoista nähdä, miten paljon esimerkiksi alueellisuus näkyy ehdokasasettelussa, vai onko pohja joku muu. Itse toivon edustavuutta joka puolelta aluetta.

Seurakuntavaaleissa ehdokaslistoissa ei näy avoin puoluepolitiikka, vaan yhdistävää tekijää voi löytyä esimerkiksi kirkon herätysliikkeistä.
– Valintojen jälkeen rajat eivät käytännössä näy, Apajalahti huomauttaa.
– Hallitus-oppositio -asetelmaa ei ole.

Seurakuntauudistuksen rakennetta valmisteltiin järjestelytoimikunnissa. Järjestelytoimikunta toimii nyt tulevan seurakunnan seurakuntaneuvoston roolissa ja valmistelee päätöksillään tulevaa vuotta.

Apajalahti ennakoi, että uudessa seurakunnassa ensimmäinen vuosi kuluu aika lailla uuden opettelun parissa.
– Käytäntö näyttää, miten eletään.

Hän jatkaa, että vaikka uudistuksen seurauksena ei tehdä henkilöstövähennyksiä, tulevaisuus näyttää, miten henkilöstöä palkataan, kun joku henkilöstöstä lähtee.

Mitä toimintaan tulee, myös se kokenee muutoksia.
– Jotakin jää varmasti pois, mutta vastaavasti uutta tulee tilalle.
Agricolan seurakunnat toimivat maantieteellisesti laajalla alueella. Alue käsittää Helsingin hiippakunnasta kolmanneksen. Pitkähköt etäisyydet on otettava huomioon mietittäessä esimerkiksi rippikoulujen järjestämistä.

– Keskittäminen ei kuulu seurakunnan henkeen. Alueet ovat myös hieman eriluonteisia, Apajalahti miettii ja huomauttaa, että välimatkat ovat pitkiä eteläsuomalaisittain, mutta jos mennään hieman pohjoisemmaksi, näin ei enää ole.

Edessä sukupolvenvaihdos

Seurakuntauudistus lähti liikkeelle tarpeesta suhteuttaa toiminta taloudellisen liikkumavaran kapenemiseen. Apajalahti miettii, miten paljon ehdokkaaksi ryhtymiseen vaikuttaa se, että luottamushenkilöt joutuvat tekemään myös vaikeita päätöksiä.

– Vahva käsitykseni on, että jonkinlainen sukupolvenvaihdos on tulossa. Päättäjiksi kaivataan lisää nuoria aikuisia.

Apajalahti lisää, että koko kirkon hidas päätöksenteko saattaa mietityttää.
– Jos haluaa vaikuttaa kirkon linjaan pitkällä tähtäimellä, niin jos haluaa vaikuttaa siihen, ketkä kirkolliskokoukseen valitaan, tai esimerkiksi piispanvaaliin, niin tämä on se tie.

Loviisan seudulla seurakuntavaalien äänestysprosentti on liikkunut 10 prosentin molemmin puolin. Loviisan keskustassa äänestysprosentti on ollut hieman alhaisempi kuin maalaisseurakunnissa.

Seurakuntavaalien varsinainen vaalipäivä on 18.11.
Ennakkoäänestys järjestetään 6.-10.11.

Kaikki ennakkoäänestyspaikat eivät ole vielä selvillä, mutta varsinkin suomalaisessa seurakunnassa ennakkoäänestyspaikkoja on tarkoitus saada tasaisesti ympäri aluetta.
– Ennakkoäänestyspaikat ovat hyvin erilaisia kaupoista seurakunnan omiin tiloihin. Pyrimme hyvään kattavuuteen.

Seurakuntavaalit
  • Seurakuntavaalien ehdokasasettelu päättyy 17.9.
  • Seurakuntavaalien varsinainen vaalipäivä on 18.11.
  • Ennakkoäänestys järjestetään 6.-10.11.
  • Tietoa ja ehdokaslomakkeet: info.seurakuntavaalit.fi