Seurakuntakiinteistöjä muhkea määrä jäsentä kohti

Myynnissä. Valkon kirkolle etsitään uutta omistajaa. Rakennuksessa on 550 neliömetriä ja lisäksi 55 neliömetrin suuruinen asunto, joka on vuokrattuna. Kuva Auli Henriksson
Loviisan seurakuntayhtymällä on kiinteistöjä jäsentä kohti poikkeuksellisen paljon. Myyntilistalle on laitettu muun muassa Valkon kirkko, joka otettiin käyttöön helmikuussa 50 vuotta sitten.

LOVIISA Valkon kirkko on oikeastaan seurakuntakoti, vaikka sitä kirkoksi kutsutaan ja tiekyltissäkin sellaisena mainitaan. Rakennus otettiin virallisesti käyttöön 4.2.1968. Messussa oli kirjanpidon mukaan silloin 300 henkeä. Rakennus oli valmistunut jo edellisen vuoden puolella, sillä Valkossa vietettiin messua joulupäivänä 25.12.1967, jolloin osallistujia oli 76.

Valkon kirkko rakennettiin osin Merimieskirkon varoilla. Rakennuksen toisesta sisäänkäynnistä pääsee merimiesten aikanaan käyttämään tilaan, jossa on huoneen lisäksi keittiö. Rakennus maksoi noin 300 000 markkaa, josta Merimieskirkko kustansi 30 000 markkaa. Tontti on Loviisan kaupungin lahjoittama ja kuuluu kauppaan.

Kirkkosali. Kolmen kerhohuoneen lisäksi rakennuksessa on kirkkosali, keittiö ja eteinen. Kuva Auli Henriksson

Valkon kirkko etsii nyt uutta omistajaa, kiinteistö menee kiinteistövälitysyhtiölle myyntiin piakkoin. Loviisan seurakuntayhtymän kiinteistöpäällikkö Niklas Turku esittelee Valkon kirkkoa ja näkee suuren, valoisan salin sopivan vaikkapa taiteilijaparille. Ideointi jatkuu, ja hän miettii, että saisihan tilaan vaikka autoalan yrityksenkin. Hän kertoo rakennuksen katon ja salaojituksen olevan 2000-luvulta ja pitää varmana, että tila kaikkinensa on hyvässä kunnossa.

Kolme kerhohuonetta. Loviisan seurakuntayhtymän kiinteistöpäällikkö Niklas Turku arvioi Valkon kirkon hyväkuntoiseksi. Kuva Auli Henriksson

Pinta-alaa on 550 neliömetriä, lisäksi on 55 neliömetrin asunto, joka on vuokrattuna. Tontin pinta-ala on 2248 neliömetriä. Sisällä on kirkkosalin lisäksi kolme kerhotilaa, eteinen ja keittiö. Öljylämmityksen voisi vaihtaa helposti kaukolämpöön, koska se tulee jo tontin rajalle. Kiinteistön ylläpitokulut ovat vuosittain noin 20 000 euroa nykyisellä, vähäisellä käytöllä.

Rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Bengt Vilhelm Levon. Rakennuksen löydettyä ostajan, menee kauppa yhteisen kirkkovaltuuston jälkeen vielä Helsingin tuomiokapitulin hyväksyttäväksi. Turku arvioi, että jos kauppa hyväksyttäisiin tänään, lopullinen päätös tulisi syksyllä.

Lähes 50 kattoa

Loviisan seurakuntayhtymällä on 38 erilaista kiinteistökokonaisuutta, ja niissä kaikkiaan noin 50 kattoa, 1400-luvun Pernajan harmaakivikirkosta purkukuntoiseen Tesjoen seurakuntakotiin ja kaikkea siltä väliltä. Kirkkoja on Loviisassa, Liljendalissa, kaksi Lapinjärvellä, Pernajassa ja Ruotsinpyhtäällä. Kappeleita on Loviisassa, Sarvisalossa, Sävträskissä, Andersbyssä, Lapinjärvellä, Ahvenkoskella, Kuninkaankylässä ja Pernajassa.

Loviisassa on seurakuntakoti, seurakuntakeskus sekä ns. Aurinkotalo Aleksanterinkadulla. Tässä pienessä omakotitalossa seurakuntakodin pihapiirissä kokoontuu lasten kerho. Pernajassa on Pitäjäntupa sekä huoltorakennus. Liljendalissa on Mariagården ja Annagården, Lapinjärvellä seurakuntakoti. Ruotsinpyhtäällä on seurakuntakoti ja Valkossa nyt myyntiin menevä kirkko ja Tesjoella seurakuntakoti, joka joko puretaan tai myydään jos joku sen on kiinnostunut ostamaan.

Muita rakennuksia ovat Liljendalin ja Pernajan pappilat, Pernajan toimisto, Lapinjärven rivitalo, Ruotsinpyhtäällä As Koivulanrinne, Ruotsinpyhtään pappila joka on myynnissä, samoin kuin Porlammin leirikeskus. Lisäksi on Lapinjärven virastotalo, Liljendalin kanttorila, Pernajan kellotapuli, ja Loviisassa pappila, joka on saatu juuri myytyä. Lisäksi seurakuntayhtymä vuokraa Pernajassa Mikaelintupaa ja Lapinjärvellä virastotilaa kunnantalolta.

Valkon kirkko on nyt myyntilistalla, jolla ovat jo aiemmin olleet Porlammin leirikeskus, joka odottaa kaavamuutoksen tekoa ennen myyntiä. Myynnissä on Ruotsinpyhtään pappila, johon tehtiin 300 000 euron remontti ja sitä yritetään myydä noin 100 000 euroa pienemmällä summalla. Tesjoen seurakuntakoti on jo päätetty purkaa vakavien sisäilmaongelmien vuoksi, mutta mahdollinen ostajakin on ilmaantunut. Loviisan pappila on saatu juuri myytyä. Lapinjärven virastotalo myydään Lapinjärven kunnalle, kirkkoherran virasto on kunnantalossa nyt vuokralla.

65 euroa jäsentä kohti

Kiinteistöjen toimintakulut koko maan seurakunnissa keskimäärin olivat vuoden 2016 taloustietojen perusteella 65 euroa jäsentä kohti. Loviisan seurakuntayhtymän kiinteistöjen toimintakulut jäsentä kohti ovat 65 euroa, mikä on siis täsmälleen sama, kuin valtakunnallinen keskiarvo. Jos luvun avaa, niin

Loviisan seurakunnalla summa on 36 euroa ja pienessä Liljendalin seurakunnassa 84 euroa. Kiinteistöjä on seurakuntayhtymien tai itsenäisten seurakuntatalouksien hallinnassa keskimäärin maassa 22. Loviisan seurakuntayhtymässä kiinteistökokonaisuuksia on siis 38, lisäksi vuokrataan kahta kiinteistöä, Mikaelintupaa Pernajassa ja virastoa Lapinjärvellä.

700 000 euroa vuodessa

Kiinteistöjen ylläpitoon menee seurakuntayhtymältä noin 700 000 euroa vuodessa. Jäseniä on reilut 13 000.
– Investointitarve seuraaville kolmelle vuodelle on noin kaksi miljoonaa euroa. On ehdotettu lainan ottamista, mutta sekin pitää maksaa pois, hän huomauttaa.

Kiireellisimpiä korjauslistalla ovat katot, parhaillaan korjataan Liljendalin pappilan kattoa. Kesällä alkaa Ruotsinpyhtään seurakuntakodin katon korjaus. Loviisan seurakuntakodin katto on korjattava viiden vuoden sisällä, samoin Ruotsinpyhtään kirkon ja Loviisan kirkon katto 10 vuoden sisällä. Pernajan kellotapuli pitää korjata viiden vuoden sisällä. Lapinjärven kirkko tarvitsee julkisivuremontin parin vuoden sisällä.
– Loviisan kirkon urut korjataan tänä vuonna ja siihen on budjetoitu 200 000 euroa Turku toteaa.

Hän toivoisi, että kiinteistömassaa voitaisiin tarkastella vielä kriittisemmin ja pyrkiä eroon sellaisista, joissa toimintaa on hyvin vähän. Näin voitaisiin keskittyä tärkeimpiin kiinteistöihin ja käyttää varoja toimintaan enemmän kuin kiinteistöjen ylläpitoon. Tarvittaessa tiloja voitaisiin vuokrata omistamisen sijaan.

Turku kiittelee Lapinjärven seurakuntaa, joka on pitänyt kiinteistöt erinomaisessa kunnossa eikä sieltä uuteen kahden seurakunnan malliin, joka tulee voimaan 2019, tule suuria kiinteistöjen korjausvelkoja mukana. Lapinjärven kunnan kanssa seurakuntayhtymä tekee maakauppoja, joissa kunta lunastaa seurakuntayhtymän eri puolilla sijaitsevia maatilkkuja, vain seurakuntakodin noin hehtaarin suuruinen tontti jää. Hän ymmärtää, että etenkin kylillä halutaan pitää kiinni seurakuntien kiinteistöistä, osa on tehty talkoilla ja henkisesti on tärkeää, että kylällä on yhteisiä tiloja, mutta rahat alkavat loppua.