Seurahuoneesta iso riesa

Erilaisten rakennusten rapistuminen, peruskorjaukset, sisäilmaongelmat ja purkusuunnitelmat ovat leimanneet Loviisan kaupungin julkisuuskuvaa sekä päätöksentekoa vuodesta toiseen.

Tunnettuja tuoreimpia tunarointeja ovat olleet suomenkielisen koulukeskuksen korjausputki, joka lopulta päättyi 1970-luvulla rakennettujen uudisrakennusten purkamiseen ja uuden koulukeskuksen rakentamiseen.
Nyt samaa ollaan tekemässä vuonna 1981 valmistuneen Lovisanejdens högstadiumin kohdalla. Myös viereinen liikuntahalli on saanut periaatteessa purkutuomion, vaikka tilapäisillä peruskorjauksilla se pyritään pitämään käytössä viiden vuoden ajan.

Ei myöskään ole paljoakaan aikaa siitä, kun Loviisan kaupunki sai viimein ratkaistua vuosikausia keskustan häpeäpilkkuna rapistuneen Almintalon kohtalon ja todistaa samanlaisessa alennustilassa olleen legendaarisen Kappeliravintolan nousun jälleen kukoistukseensa. Molemmat pääosin yksityisin voimin ja varoin. Kuin ihmeen kaupalla.

Nyt vastaavanlainen rappeutuvan rakennuksen kurimus on kehkeytymässä Loviisan nykyisestä pääkirjastosta ja entisestä historiallisesta Seurahuoneesta, jonka kosteus- ja sisäilmaongelmat ovat kärjistyneet niin vakaviksi, että henkilökunta ja kirjat on syytä evakuoida hetimiten tilapäistiloihin. Almintaloon ja Kappeliin verrattuna vanha Seurahuone on moninkertaisesti suurempi kiinteistökokonaisuus.

Loviisan kaupungissa pohditaan parhaillaan nykyisen pääkirjaston kohtaloa ja tulevaa käyttöä. Koska kyseessä on suojeltu rakennus, on se periaatteessa korjattava joka tapauksessa tulevasta käyttötarkoituksesta riippumatta.
Vuonna 1863 valmistuneen, vuonna 1982 suojellun ja 1998 kertaalleen perusteellisesti peruskorjatun puurakennuksen uusi peruskorjaaminen käyttökuntoon maksaisi alustavien arvioiden mukaan noin kaksi miljoonaa euroa.

Vuonna 1996 Loviisan kaupunki osti kiistellyn Seurahuoneen 1,5 miljoonalla markalla. Talon hankinta, kunnostus ja kalusteet maksoivat yhteensä 15,2 miljoonaa markkaa.
Kiinteistössä on tiloja 1865 neliömetriä, ja kunnostuskustannukset neliömetriä kohden olivat tuolloin 5640 markkaa. Nyt esillä olleet korjauskustannukset olisivat samaa suuruusluokaa eli noin tuhat euroa neliömetriltä.

Kirjasto-mediateekki on tarvittavien muutosten ja peruskorjausten jälkeen syytä palauttaa pääkirjastoksi. Nykyisen pääkirjaston tontille olisi mahdollista rakentaa moderni lisäsiipi kirjastohyllyjä varten, ja palauttaa Seurahuoneen arvokas juhlasali konsertti-, juhlasali- ja näyttämökäyttöön.

Edellisestä täysmittaisesta korjauksesta on vain alle 20 vuotta. Mittavatkaan peruskorjaukset eivät kuitenkaan näytä takaavan, etteikö samassa jamassa oltaisi jälleen parin vuosikymmenen kuluttua. Entisen Seurahuoneen rakennus on käyttäjien mielestä sisältäkin kaunis, mutta pääkirjastoksi sen sanotaan olevan sokkeloinen ja epäkäytännöllinen. Toisaalta seurahuoneen korkean ja hulppean juhlasalin käyttö kirjojen avovarastona on harmillista hukkakäyttöä.

Vaikka nykyinen pääkirjasto sijaitseekin yhdellä kaupungin parhaista arvotonteista, se tuskin kiinnostaa yksityisiä sijoittajia tai yrittäjiä niin kauan kuin suuri puurakennus on museoviraston ankarassa suojeluksessa. Asuinhuoneistoiksi sitä ei ole mielekästä muuttaa eikä hotelli-ravintolatoiminnallakaan liene saatavissa elinkelpoisuutta.

Kokonaan uuden pääkirjaston rakentaminen muualle saattaisi olla hyvinkin perusteltua, mutta nykyisen arvokiinteistön pattitilannetta ja ongelmia se ei silti ratkaisisi. Tyhjilleen sitä ei tietenkään pidä jättää. Seurahuoneesta on tullut jälleen iso riesa, jonka korjaamiselle ei näytä olevan vaihtoehtoa.

Kirjasto-mediateekki on tarvittavien muutosten ja peruskorjausten jälkeen syytä palauttaa pääkirjastoksi. Nykyisen pääkirjaston tontille olisi mahdollista rakentaa moderni lisäsiipi kirjastohyllyjä varten, ja palauttaa Seurahuoneen arvokas juhlasali konsertti-, juhlasali- ja näyttämökäyttöön.
Se olisi kohtuuhintainen kulttuuriteko ja kunnianpalautus arvokkaalle rakennukselle.