Sekundarakentaminen ilmi

Harjurinteen koulun sisäkaton romahtaminen maanantain ja tiistain välisenä yönä on järkyttänyt monia loviisalaisia. Erityisesti koulun oppilaita ja henkilökuntaa.
Uutinen upouuden loviisalaiskoulun aiemmista laatu- ja sisäilmaongelmista sekä uusimmasta turmasta levisi nopeasti ja laajasti aina valtakunnallisia mediakanavia myöten. Katon sortuminen oli kiusallinen tapaus Loviisalle, mutta vielä kiusallisempi erityisesti koulun pääurakoitsijalle Skanskalle. Melkoinen onni onnettomuudessa oli, että romahdus sattui öiseen aikaan eikä kesken koulupäivä, jolloin tapaturmavaarassa olisi saattanut olla kymmenittäin koululaisia ja henkilökuntaa.

Vaikka sortuman syiden tarkempi selvittely on vielä kesken, on päivänselvää, että kyse on selkeästi vakavammanlaatuisesta virheestä joko suunnittelussa tai toteutuksessa.
Harjurinteen koulun rakentamisesta vastannut KVR-pääurakoitsija Skanska osoitti tiistaina aiemmasta vastuuvenkoiluistaan poiketen jonkinasteista suoraselkäisyyttä myöntämällä jo muutaman tunnin kuluttua turmasta, että kyse on rakennusvirheestä, josta he pääurakoitsijana ovat vastuussa.

”Kyse on enää lähinnä siitä, kuinka laajasti sekundarakentamista ja -valvontaa Harjurinteen työmaalla on tapahtunut.”

Yhtiö lupautui purkamaan ja korjaamaan vialliset rakenteet. Tosin mitä ilmeisimmin vasta tapahtuneiden tosiasioiden äärellä ja pakon edessä. Ilmiselvän rakennusvirheen ja korvausvastuun kiistäminen romahtaneiden rakenteiden keskellä olisikin käytännössä ollut enää mahdotonta. Katon romahtaminen alleviivasi samalla sen, ettei Harjurinteen koulun rakentamisen laatu ole ollut läheskään asianmukaisella tasolla. Siitä ei ole enää epäilystäkään. Kyse on lähinnä siitä, kuinka laajasti sekundarakentamista ja -valvontaa Harjurinteen työmaalla on tapahtunut.

Skanska on aiemmin johdonmukaisesti kiistänyt vastuunsa Harjurinteen sisäilmaongelmista. Yhtiön mukaan oireilujen taustalla eivät ole olleet virheet rakentamisessa eikä materiaaleissa. Oireilujen on annettu ymmärtää olevan lähinnä joidenkin erityisherkkien oppilaiden ja opettajien yliherkkyysreaktioita. Ongelmat eivät mitä ilmeisimminkään ole oirehtijoiden korvien välissä. Viimeistään tiistaiaamuna romahtaneen romun ja mineraalivillan seassa jokainen ymmärsi, ettei tarvitse olla erityisherkkä havaitakseen, että jotakin on pahasti pielessä Harjunrinteen koulun rakenteissa.

Romahduksen jälkiä katsellessa monien mielessä lienee käynyt ajatus, että mitäköhän seuraavaksi. Jos yhdestä paikasta pettää sattumalta sisäkatto, voidaanko luottaa, etteikö seuraavaksi jostakin romahda seinä tai lattia tai jokin muu Skanskan ja aliurakoitsijoiden rakentama osa. Kosteusvaurioiden voidaan ehkä vielä ymmärtää syntyneen onnettomien olosuhteiden ja huonojen suojausten seurauksena, mutta rakennusvirheiden taustalla on yleensä vakavampaa piittaamattomuutta sekä työmaavalvonnan laiminlyöntejä.
Luottamus Harjurinteen koulurakennuksen turvallisuuteen ja terveellisyyteen on kattohaverin myötä alentunut entisestään pohjalukemiin. Rakentamisessa ei näytä olleen mitään rotia.

Loviisan koulun katto-onnettomuus ei ole lajissaan ensimmäinen. Viime aikoina koulun sisäkatto on romahtanut ainakin Helsingin Oulunkylässä, Veikkolassa sekä Kirkkonummella.  Loviisan kaupungin kannalta olisi toivottavaa, että riippumattoman ja luotettavan maineessa oleva Onnettomuustutkintakeskus ottaisi Harjurinteen kattosortuman tutkittavakseen vakavana ”läheltä piti” -vaaratilanteena, vaikka henkilövahingoilta kaikeksi onneksi tällä kertaa vältyttiin.

Joka tapauksessa nyt romahtaneiden kattorakenteiden uusimisen lisäksi Harjurinteen uudessa osassa on syytä tehdä riippumaton ja perusteellinen rakenne- sekä kuntotarkastus, jotta voidaan varmistua, etteivät mahdollisesti piilevät rakennusvirheet enää aiheuta uusia vaaratilanteita eikä terveysriskejä.