Sattuman sato soi Valkossa

Vuosikymmenien jatkumo. Petri "Pelle" Hynninen (vasemmalla) ja Petteri "Pete" Kinnunen ovat tehneet yhdessä ja erikseen musiikkia ja keikkoja 1980 -luvun lopusta lähtien. Kuva Janne Kallio
Vanhat muusikkokaverukset Petri Hynninen ja Petteri Kinnunen muuttivat toisistaan tietämättä Loviisaan. Nyt he äänittävät tasokasta rock and rollia Valkossa asuvan Kinnusen kotistudiossa.

VALKO Valkossa sijaitsevan tilavan kerrostalohuoneiston olohuoneen nurkkaan on asennettu ammattimaiselta näyttävä ja kuulostava kokonaisuus.

Kallista studiotekniikkaa ja kallista tietokoneohjelmistoa käsittävän kioskin kaiuttimista kuuluu talon isännän Petteri ”Pete” Kinnusen säveltämä, soittama ja äänittämä rockkappale ”Can´t Get Over You”.

Biisi kuulostaa erittäin hyvältä, tasokkaalta ja erilaisine nyansseineen täysin ammattimaiselta. Se on parempi ja aidompi kuin suurin osa radioasemien tuuttaamasta listahutusta. Laulumelodian tunnelmoi voimakkaalla ja tunteikkaalla sävyllä Kinnusen ”laulutaiteilijaksi” määrittelemä Petri ”Pelle” Hynninen.
– Kaikki käyttämäni ”softa” on hankittu laillisesti. Mitään ei ole imuroitu ilman asianmukaisia lisenssejä, Kinnunen sanoo.
– Sitä nukkuu yönsä paremmin, kun on rehellinen.

Yhteiset juuret Porvoossa

Pete Kinnunen on luonnehdittavissa pesunkestäväksi ammattimuusikoksi. Mies on soittanut elämänsä aikana tuhansia keikkoja. Rovaniemellä syntynyt ja sieltä kapaloikäisenä ensin Porvooseen ja sitten taaperoikäisenä Vaasaan ja Seinäjoelle ja sitten takaisin Porvooseen perheensä kanssa päätynyt Kinnunen aloitti musiikkihommat teini-iässä.

– Muutimme Pohjanmaalta Porvooseen rippikoulukesänäni, ja ensimmäistä bändiä ryhdyttiin pystyttämään aika pian, Kinnunen muistelee.

Bändissä soittanut kaveri tunsi Pellen.
– Kyseessä oli kuulemma ilmetty ”Slash”, jolla on upea laulusoundi ja joka on lisäksi hyvä kitaristi. Elettiin vuotta 1989 ja Guns n´Roses oli kova sana, Kinnunen nauraa.

Kyseinen laulaja-kitaristi oli Petri Hynninen, muutamaa vuotta aikaisemmin Helsingistä Porvooseen muuttanut suomenruotsalainen teini. Yhteinen bändi perustettiin, mutta se jäi kuitenkin lyhytikäiseksi.

– Porvoossa oli siihen aikaan paljon vireää bänditoimintaa. Treenikämppiä ja keikkapaikkoja oli joka lähtöön ja erilaisia kokoonpanoja syntyi ja hajosi, Hynninen sanoo.
– Kuka niitä kaikkia edes muistaa.

Eri teille

Hynninen perusti kavereineen ”vuonna 1990 tai -91” Who´s Adam -nimisen räväkän rokkipumpun. Bändi soitti kymmeniä keikkoja pääasiassa Helsingissä ja muualla pääkaupunkiseudulla.

Yhtyeen aktiivisin vaihe osui 1990 -luvun loppupuolelle ja 2000 -luvun alkuun.
– Ei niitä keikkoja ehkä ihan sataa ollut, mutta ei paljon muutakaan, Hynninen kertaa.

Ainakin kerran Who´s Adamia lämmitteli Club Teatrossa uusi bändi, nimeltään His Infernal Majesty, jonka otsikko lyheni sittemmin muotoon HIM.
– Vuosi oli varmaan 1997. Ne olivat aika vauhdikkaita aikoja, Hynninen virnistää.

Who´s Adamin tarinan voi katsoa päättyneen vuoteen 2004, kun Pelle muutti Lontooseen baarimikoksi noin puoleksitoista vuodeksi.
– Jokunen keikka tehtiin vielä paluuni jälkeen 2005 tai 2006, mutta ei se oikein lähtenyt enää.

Hynninen päätti keskittyä perheen perustamiseen ja työhönsä Helsingissä kirjapainoalalla toimivassa perheyrityksessä. Tytär syntyi 2006 ja poika 2009.
– Se oli selkeä valinta. Musiikkihommiin olisi pitänyt panostaa aivan eri tavalla kuin perheellisellä miehellä on mahdollista.

Raakaa reissaamista

Kinnunen puolestaan näki ammattimuusikon arjen kaikissa muodoissaan liityttyään Dannyn orkesteriin vuonna 1998. Ennen sitä hän oli jo ehtinyt soittaa porvoolaisessa Rhino Horns And The Soul Section -yhtyeessä vuosikausia.

– Soulklassikoita esittänyt orkesteri teki parhaimmillaan kuusikymmentä keikkaa vuodessa. Joka viikonloppu oltiin Rhinojen kanssa keikalla monta vuotta, Kinnunen sanoo.
Dannyn Islanders -bändin kanssa keikkamäärä tuplaantui. Kinnunen kertoo elättäneensä itsensä täysin musiikilla vuoteen 2005 saakka.

– Aktiivisimpina vuosina tehtiin 120 – 140 keikkaa Dannyn kanssa. Ympäri maata. Sitten esiintymiset hiipuivat noin 80 esiintymiseen vuodessa.

Kinnunen kertoo esimerkin ammattimuusikon viikkosyklistä.
– Olimme taustabändinä Maikkarin ”Tie Tähtiin” -ohjelmassa, jota tehtiin Ruotsin laivalla kesällä 2000, hän kertoo.
– Maanantaina ja tiistaina oltiin studiossa äänittämässä ja sovittamassa ohjelman pohjat, jotka olivat joka shown tapauksessa erilaiset. Sitten lähdettiin laivalle tekemään nauhoitukset, treenaamaan ja niin edelleen. Perjantai ja lauantai oltiin Danny -keikoilla, jotka saattoivat olla myös laivakeikkoja. Sunnuntaina tultiin jossakin vaiheessa kotiin. Seuraavalla viikolla sama homma uudestaan. Kaksitoista viikkoa putkeen, hän muistelee.

– Sen kesän jälkeen oli tilillä aika mukavasti rahaa, kun ei sitä ennättänyt käyttää mihinkään. Ruoka ja muu oli tuohon aikaan käytännössä ilmaista, kun oltiin laivan henkilökuntaa ja siihen aikaan työsuhde-edut olivat kohdallaan.

Kohtaaminen Loviisassa

Musiikkihommien ohella Kinnunen on täysin pätevöitynyt kalamestari. Hän on toiminut Porvoon Citymarketissa kalaosaston päällikkönä ja työskentelee nykyisin Loviisan keskustan K-Supermarketin kalatiskillä.

Valkoon hän muutti Porvoosta parisen vuotta sitten, elo-syyskuussa 2016, ajettuaan työmatkaa runsaat kaksi ja puoli vuotta.
– Työmatka alkoi tympiä ja asuminen on edullisempaa, Kinnunen toteaa.
– Säästyy varoja esimerkiksi äänityskalustoon investoitavaksi.

2016 joulukuussa Loviisaan muutti perheineen myös Petri Hynninen. Miehet eivät tienneet toisistaan mitään.
– Vaimoni on kotoisin Loviisasta, Hynninen kertoo.
– Halusimme pois Helsingin Kalliosta, eikä ole kaduttanut.

Neljähenkinen perhe ja koira tarvitsevat tilaa ja talo on täällä huomattavasti edullisempi. Täällä on rauhallista, turvallista ja hyvä olla, hän kuvailee.
– Mahtavia ihmisiä, viriili kulttuurielämä, paljon taiteilijoita ja muusikoita ja muita mielenkiintoisia tyyppejä, Hynninen luettelee.
– Työmatka entiseen kotikaupunkiin on tunnin siivu, mutta ei se haittaa.

Kinnuseen Hynninen törmäsi kalaostoksilla. Jälleennäkeminen johti illanistujaisiin. Kohta virisi ajatus yhteisestä musiikkiprojektista ja Pete pyysi Pelleä laulamaan säveltämiään kappaleita.
– Keikkailusta tai bändin perustamisesta ei ole ollut puhetta. Homma edetköön omalla painollaan. Äänitettynä on nyt kolme numeroa ja lisää on tulossa, Kinnunen kertoo.
– Kerran olemme esiintyneet yhdessä ravintola Bellassa Kalle Katzin isännöimällä ”open stagella”. Esitimme Kissin ”Bethin”.

Rajattomasti studioaikaa

Helsinkiläiset naiset vuosituhannen vaihteessa hurmannut Hynnisen laulu vyöryy kaiuttimista. Kinnusen tyylitajuinen kitarointi ja kappaleen iso tuotanto tulevat suoraan kuulijan iholle.

Kinnunen kertoo soittavansa kappaleilla kaikki instrumentit, paitsi yhdessä.
– Can´t Get Over Youssa soittaa bassoa muun muassa Rhino Hornsissa ja Poets Of The Fallissa vaikuttava basisti Jani Snellman, Kinnunen toteaa.
– Lähetin hänelle kappaleesta demon ja hän soitti siihen kolme eri bassoversiota. Yhden sormilla ja kaksi plektralla. Tässä soi toinen niistä plekuversioista, hän naurahtaa.

– On hienoa, että Pelle lähti tähän mukaan. Omille tuotoksilleen muuttuu helposti sokeaksi ja niitä saattaa hieroa loputtomiin, vaikka valmista jo olisi. Ulkopuolinen näkemys ja tulkinnat tekevät kappaleille hyvää. Johonkin on laitettava piste, kun studiossa voi viettää rajattomasti aikaa.

Pete Kinnusen ja Petri Hynnisen yhteistyön hedelmiä voi kuunnella Youtubessa hakusanalla Petteri Kinnunen.