Sata vuotta Loviisaa kuvin ja sanoin

Vanhaa ja uutta. Kulttuuriohjaaja Sini Näppä, museoassistentti Carina Nygård ja kirjastonhoitaja Ann-Helen Grundström pystyttivät maanantaina Loviisa kuvin ja sanoin 1917-2017 -näyttelyä Almintaloon. Kuva: Eija Kosonen
Loviisalaisten taiteilijoiden ja kirjailijoiden tuotantoa sadan vuoden ajalta on esillä Almintalossa. Mukana on myös sellaisia vieraina käyneiden tekijöiden töitä, joissa sivutaan Loviisaa.

LOVIISA Loviisan kaupungin museo, kirjasto ja kulttuuripalvelut ovat toteuttaneet yhdessä Suomi 100 -juhlavuoden näyttelyn Loviisa kuvin ja sanoin 1917-2017. Almintalossa tiistaina avatussa näyttelyssä Loviisa esittäytyy kaupungissa asuneiden ja työskennelleiden taiteilijoiden ja kirjailijoiden silmin.

Loviisan seutu on ollut monen taiteilijan ja kirjailijan koti Suomen itsenäisyyden aikana. Lisäksi monet loviisalaiset taiteenharrastajat ovat kuvanneet kotiseutunsa maisemia, joiden näkymät ovat edelleen tuttuja.

– Tämä on sisarnäyttely Loviisan kaupungin museossa esillä olevalle Suomi 100 -näyttelylle. Jo silloin, kun museon näyttelyä suunniteltiin, päätettiin, että kuvataide ja kirjallisuus saavat oman näyttelynsä, kulttuuriohjaaja Sini Näppä kertoo.

Kaikki näyttelyn teokset ovat lähtöisin Loviisan kirjaston ja museon kokoelmista sekä kaupungin taidekokoelmasta. Kaupungin taidekokoelma on vuosien saatossa karttunut niin paikallisten kuin vierasateljeessa työskennelleiden taiteilijoiden töillä, joista monet kuvaavat pikkukaupungin maisemia ja elämää.

– Taidekokoelman työt on sijoitettu eri puolille kaupungin kiinteistöjä. Niitä on esimerkiksi kouluissa. Jotkut teoksista ovat sellaisissa paikoissa, kuten toimistoissa, joihin yleisö ei niitä helposti pääse katsomaan. Nyt osa kokoelmasta on esillä täällä, Näppä jatkaa.

Kuvataiteen puolella vanhimpia töitä ovat 1920-luvulta peräisin olevat Jedvard Iveruksen akvarellit. Uusimpiin töihin puolestaan kuuluu virolaisen, Loviisan vierasateljeessa työskennelleen Aimar Kristersonin maalaus vuodelta 2008.
Muutamilta taiteilijoilta, kuten esimerkiksi Gio Grönvallilta, Guy Friskiltä, Ulla Malmilta ja Leena Haapisevalta on esillä 2-3 työtä, suurimmalta osalta kuitenkin vain yksi.

Näppä toteaa, että Loviisa-kuvien suosikkien joukossa ovat näkymät Sepänkujalta ja Lyhytkujalta.

– Vaikka työt ovat eri aikakausilta, ovat maisemat samat.

Olle Sirén huomioitu

Kirjallisuuden puolella Loviisaa on kuvattu paitsi kaunokirjallisuudessa myös historiankirjoituksessa. Seudun historiaa laajasti tutkineella professori Olle Sirénillä onkin oma sijansa juhlavuoden näyttelyssä. Mukana on runsaasti Sirénin kirjoittamia teoksia.

– Jossain vaiheessa oli esillä, että Olle Sirén saisi kokonaan oman näyttelyn. Päädyimme kuitenkin siihen, että hänen huomioidaan tässä näyttelyssä, Näppä mainitsee.

Toinen näyttelyssä muita hieman enemmän esille nostettu kirjailija on Ulla Bjerne. Hän oli tuottelias kirjailija ja asui Villa Biaudessa, joka on nykyisin suomenruotsalaisten kirjailijoiden residenssi. Bjerne kirjoitti paitsi omalla nimellään, myös nimimerkeillä Ali Frost ja Lars Doll.

Almintalon alakertaan kootussa näyttelyssä on esillä ja vapaasti luettavissa kymmeniltä eri kirjailijoilta yhteensä noin 300 kirjaa, jotka nivoutuvat Loviisaan.

Esillä 20.1. asti ti-la klo 12-17, Brandensteininkatu 3.