Särjissä ihmiseen tarttuvia maksamatoja

Elintarvikevirasto Evira varoittaa Suomenlahden särjistä löytyneistä imumatojen tuokkamuodoista. Ne voivat tarttua raakaa kalaa syöviin ihmisiin toisen väli-isäntänsä, särjen, kautta. Maksamatotartunnat voivat aiheuttaa muun muassa vatsaontelon kipua, keltatautia, kuumetta ja pahoinvointia.

Imumatojen toukkamuotoja on Eviran ja Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan yhteistutkimuksissa löydetty Suomenlahden itäosasta pyydystetyistä särjistä.

Ihmiseen raa’an kalan syönnistä tarttuvien imumatojen esiintyvyys tutkituissa näytteissä on alustavasti 30 – 50 prosenttia. Tutkimukset näiden osalta ovat kuitenkin vielä kesken.

Särjen lisäksi myös muita kalalajeja epäillään väli-isänniksi. Imumatojen lisätutkimusta tarvitaan sen selvittämiskesi, miten laajalle ne ovat levinneet.

Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan ja Eviran yhteistyönä vuonna 2016 aloitetussa tutkimuksessa on selvitetty Suomenlahdelta pyydystettyjen särkien ihossa ja lihaksessa olevien imumatojen esiintyvyyttä. Tutkimuksessa todettiin melkein kaikissa särjissä imumatojen toukkamuotoja. Kaloista löydettiin sekä Pseudamphistomum-, Metorchis- että Posthodiplostomum -sukujen imumatoja sekä toistaiseksi määrittämättömiä lajeja.

Kotikokeille Evira antaa neuvoja kalojen käsittelyyn ongelmien välttämiseksi.

– Kotona ruoanvalmistuksessa käytetyt kalastetut kalat, joita ei kuumenneta ennen syömistä, on syytä pakastaan -20º:een tai sitä alempaan lämpötilaan vähintään 24 tunnin ajaksi. Lainsäädäntö edellyttää, että kaupoissa myynnissä ja ravintoloissa tarjolla olevat syöntivalmiit kalatuotteet pakkaskäsitellään myös näin. Kaloista saatu mäti tulee myös pakastaa. Silakka ja kilohaili eivät tarvitse tällaista esikäsittelyä, sanoo ylitarkastaja Carmela Hellsten.

Jos ostettua tai itse kalastettua kalaa graavataan tai kylmäsavustetaan kotona, kannattaa kalat pakastaa joko raaka-aineena tai valmiina tuotteena. Evira suosittelee vähintään seitsemän vuorokauden pakastamiskäsittelyä särkikaloille.

Suomessa viljellyn kirjolohen ja Norjassa viljellyn lohen loisriski on erittäin pieni, joten näitä ei tarvitse pakastaa vaikka niitä ei kuumennettaisikaan.