Saman perheen koululaiset jopa seitsemään eri paikkaan

Ei toteutunut. –Tätä me halusimme lapsillemme, äidit totesivat perjantaiaamuna ja viittasivat koulun seinässä oleviin teksteihin: "Eskarista ysiin, yhdessä uutta kehittäen" ja "Pieni ja elinvoimainen lähilukio". Kuva: Eija Kosonen
Osa suomenkielisten oppilaiden vanhemmista odottaa koulun alkamista huolestunein mielin. Saman perheen lapsia sijoitellaan väistötiloihin eri puolille kaupunkia. Eräästä perheestä viisi lasta käy koulua seitsemässä eri paikassa.

LOVIISA Harjurinteen koulun ja Loviisan lukion sisäilmaongelmat ajoivat oppilaat evakkoon. Palettia on koottu viime viikkoina kiireellä, jotta lapset pääsisivät aloittaman syyslukukauden. Eri puolille Loviisaa on noussut useita ”pikkukouluja” ja tieto siitä, mihin kukakin oppilas menee, tuli vanhemmille ja yli 500 koululaiselle vasta viime viikolla.

Armi Lindellillä, Nina Perellä, Heidi Svärd-Miettisellä, Emmi-Liina Vakkuri-Johanssonilla ja Suvi Leppäsellä on jokaisella vähintään kaksi kouluikäistä lasta. Kaikissa viidessä perheessä käy niin, etteivät sisarukset pääse samaan väistötilaan.

Eniten hajontaa on Lindellin perheessä. Viidestä lapsesta yksi menee satamataloon, yksi Valkon kouluun, yksi Generalshagenin kouluun ja yksi Edupolin tiloihin.

– Lukion aloittava tytär opiskelee kolmessa paikassa eli elokuvateatterissa, parakeissa ja gymnasiumissa. Lukiolaisten kohdalla tilanne on ehkä kaikkein kurjin, Lindell toteaa ja pelkää, että pahimmillaan tämä voi olla kuolinisku koko lukiolle.

Monissa perheissä lapset kulkevat koulumatkoja yhdessä. Isompi sisarus voi katsoa pienemmän perään.

– Käymme muualla töissä ja yhdeksännen luokan aloittava tyttäremme on aiemmin kulkenut matkoja yhdessä pikkuveljiensä kanssa. Nyt tämä ei enää onnistu. Tytär menee Edupolin tiloihin ja pojat entiseen perhekeskukseen, Nina Pere selvittää.

Vanhemmat ovat huolissaan myös siitä, miten pienimpien lasten koulumatka lähtee sujumaan. Reittejä ei ole ehditty juurikaan harjoitella ja moni lapsi joutuu tulemaan kouluun kaupungin keskustan halki. Myös välitunnit arveluttavat, sillä kunnollisia pihoja ei ole läheskään kaikissa väistötiloissa.

Miettimistä on myös siinä, voidaanko kaikkia aineita opettaa. Lukuaineet ehkä sujuvat, mutta hankaluuksia voi tulla esimerkiksi käden taitojen opetuksessa.

– Satamatalossa ei ole voinut tehdä puukäsitöitä. Niitä taitoja oppilaat eivät ole saaneet, Emmi-Liina Vakkuri-Johansson pahoittelee.

Yhteen paikkaan

Äitien mielestä suomenkielisen koulukeskuksen oppilaat, varsinkin alakoululaiset, olisi pitänyt sijoittaa yhteen paikkaan parakkeihin. Niin ei käynyt, vaan pakka hajosi. Kaikki oppilaat eivät mahdu Harjurinteen koulun pihalle nouseviin parakkeihin.

Moni vanhemmista on sitä mieltä, että Vanha Ranta olisi ollut parakeille hyvä paikka, sillä siellä ovat myös ruotsinkielisen yläkoulun parakit. Naapureiden jättämä oikaisuvaatimus vesitti kuitenkin suunnitelmat.

– Nyt jouduttiin toimimaan kiireellä. Emme tiedä, käännettiinkö kaikki kivet toisen parakeille sopivan paikan löytämiseksi, äidit pohtivat.

Heidän mielestään eri-ikäisten koululaisten erottaminen toisistaan ei tue sitä yhteisöllisyyteen kasvamista, jota on peräänkuulutettu. Myös jatkuvuuden ja pysyvyyden tunne saattaa hämärtyä. Lisäksi kaverisuhteet voivat kärsiä, jos paras ystävä käy koulua toisella puolella kaupunkia eikä samassa koulussa, kuten ennen.

– Lapset tosin ovat sopeutuvaisia, mutta sopeutuvaisuutta voisi opetella muillakin tavoilla. Kaikesta sotkusta huolimatta pyrimme tsemppaamaan kouluun lähtijöitä tyyliin ”eiköhän tästä vielä hyvä tule”. Aika näyttää, miten kaikki lutviutuu. Ylimääräistä stressiä tämä joka tapauksessa monessa perheessä aiheuttaa.

Henkilökunta kovilla

Vanhemmat tuntevat sympatiaa koulukeskuksen henkilökuntaa kohtaan. Se on tehnyt parhaansa koulutyön sujumiseksi. Viime lukuvuosi oli henkilökunnalle raskas.

– Toivottavasti opettajat ja muu henkilökunta jaksavat tätä rumbaa. Jos he eivät jaksa, se heijastuu heti opetuksen tasoon ja sitä kautta oppilaisiin. Pelkona on, että osa henkilökunnasta lähtee muualle ja uusien löytyminen ei varmaan ole helppoa. Loviisan tilanne ei ole kovin vetovoimainen.

Viime keväänä suomenkielisessä koulukeskuksessa henkilökunnalla oli runsaasti sairauspoissaoloja ja sijaiset vaihtuivat tiuhaan. Vanhemmat arvelevat, että opetuksen taso saattoi aika ajoin kärsiä.

Koululaisille jokaisella lukuvuodella on merkitystä. Erityisen tärkeinä moni vanhempi näkee paitsi ensimmäisen luokan, myös yhdeksännen luokan ja lukion aloitusvuoden.

– Jos näissä menee joku pahasti pieleen, voivat seuraukset vaikuttaa oppilaan koko tulevaisuuteen.

Katse kokonaisuuteen

Kaupungin päättäjille äidit antavat kritiikkiä.

– Sisäilmaongelmiin olisi pitänyt puuttua nopeammin, Suvi Leppänen toteaa.

Hänen mielestään tällaisten tilanteiden varalle pitäisi olla selkeät suunnitelmat.

– Nyt ei ehkä ehditty kunnolla miettiä mitä tehdään.

Äidit toivovat, että Loviisassa keskityttäisiin koulupakettiin kokonaisuutena.

– Niin, että asioita harkittaisiin rauhassa eri vaihtoehtoja vertaillen ja ettei päätöksiä aina tehtäisi liian kovalla kiireellä. Nyt käsissä on vyyhti, joka voi sotkeutua vielä monta kertaa.