Särkyä. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat merkittävä syy sairauspoissaoloille. Kuva Charlotta Forsberg
Loviisan kaupungin henkilöstön sairauspoissaolojen määrä oli viime vuonna noin 12 prosenttia edellisvuotta suuremmat.

LOVIISA Sairauden takia menetettiin yhteensä 16 810 työpäivää. Suhteutettuna henkilöstömäärään sairauspoissaolot olivat 15 työpäivää työntekijää kohden.
Sairauspoissaolot lisääntyivät perusturvakeskusta lukuun ottamatta koko kaupungissa. Poissaolojaksojen kokonaislukumäärä kasvoi 11 prosenttia edellisvuodesta.

Lyhyiden, 1-3 päivän mittaisten, poissaolot kasvoivat eniten, mutta myös yli 30 päivää kestäneiden poissaolojaksojen määrä oli edellisvuotta hieman suurempi.Työtapaturmien vuoksi menetettyjen työpäivien määrä on verraten pieni ja ne muodostavat noin kolme prosenttia koko sairauspoissaolosta.
Viime vuonna eläköityi 29 henkilöä.

”Johtaminen oikea tapa”

Kaupungin työntekijöiden sairauspoissaolojen suuri määrä puhutti keskiviikkona valtuuston kokouksessa. Kokoomuksen Janne Lepola luonnehti tilinpäätökseen liittyvässä ryhmäpuheenvuorossaan Loviisan kaupungin työntekijöiden sairauspoissaoloja karmeiksi.
– En tiedä mitään muuta organisaatiota tai yritystä, jolla olisi korkeammat sairauspoissaolot. Poissaolopäivän hinta on keskimäärin 250 euroa, joten Loviisa saa menetyksiä 4,2 miljoonaa euroa vuodessa, hän laski reilun 16 000 poissaolopäivän hinnan.

Hän piti oikeana ja helpoimpana tapana vähentää sairauspoissaoloja johtamista ja muistutti sairausvakuutuslaista, jonka mukaan työnantajaa ja esimiehiä kehotetaan pitämään alaisistaan huolta.

Sanottua
Poissaolopäivän hinta on keskimäärin 250 euroa.
Janne Lepola
kaupunginvaltuutettu

– Esimiesten tulee tietää miten alaiset voivat. Heidän pitää pitää yhteyttä työntekijöiden pitkien sairaslomien aikana ja pohtia, voidaanko paranemisprosessia nopeuttaa. Työhönpaluu on suunniteltava hyvissä ajoin yhdessä työterveyshuollon kanssa. Myös mikäli on useita lyhyitä sairauspoissaoloja, on pohdittava syitä niihin. Työnantajan velvollisuus on järjestää turvallinen ja terveellinen työympäristö. Työterveyshuoltoa pitää haastaa ja pyytää heiltä apua. Mehiläisellä on hyvät prosessit ja valtavasti tietotaitoa.

Hän viittasi aiemmin tekemäänsä valtuustoaloitteeseen erikoislääkärikonsultaatioiden liittämisestä kaupungin työntekijöiden työterveyshuoltoon, mitä ei hyväksytty kustannusten nousun vuoksi.

Lepola kyseenalaisti kustannusnousun ja totesi, ettei Loviisalla ole varaa pitää työntekijöitään jonohoidossa.
– Yhteiskunnallisesti on tärkeää, että niiden, jotka maksavat työllään tämän hyvinvointiyhteiskunnan, tulee päästä nopeammin hoitoon kuin niiden jotka eivät ole työelämässä. Tähän väittämään eivät kuulu kuitenkaan äkilliset sairauskohtaukset tai muut kiireellistä hoitoa vaativat sairaudet.

Osallistamista ja koulutusta

Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Pertti Lohenoja (sdp) nosti esiin jo edellisellä kaudella havaitun henkilöstön tyytymättömyyden, johon on pyritty puuttumaan osallistamalla henkilöstöä päätöksenteossa, perustamalla hyvinvoinnin johtoryhmä sekä kouluttamalla henkilöstöä ja pitämällä kehityskeskusteluita. Näistä toimista huolimatta sairauspoissaolot ovat kasvanet 624 päivällä edelliseen vuoteen verrattuna ja Kelan maksamien sairausvakuutuskorvausten määrä on melkein kaksinkertaistunut, hän totesi.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja  kertoi viime vuoden joulukuussa toteutumatta jääneen henkilöstökyselyn tehdyn tammikuussa. Kyselyn tuloksia analysoidaan eri sektoreilla. Hän toivoi, että kysely edesauttaa henkilöstön hyvinvointia ja totesi, että henkilöstö on kaupungin tärkein resurssi ja samalla myös kallein kulu, jos terveys tai työhyvinvointi eivät ole parhaimmillaan.

Henkilöstö
  • Loviisan kaupungin palveluksessa oli viime vuoden lopussa yhteensä 1 236 työntekijää.
  • Vakituisia työntekijöitä heistä oli 904 ja määräaikaisia 220. Sivutoimisia ja tilapäisiä oli lisäksi 112.
  • Palkkamenot sivukuluineen olivat kokonaisuudessaan 49 869 000 euroa.
  • Henkilöstöstä naisia oli 84 prosenttia.
  • Henkilöstön keski-ikä oli 46,5 vuotta.