Sähkön siirtohinta karkaa

Energiaviraston mukaan kuluttajien maksamat sähkölaskut nousivat viime vuonna keskimäärin parikymmentä euroa toissa vuodesta. Samaan aikaan sähkön pörssihinnat ovat kuitenkin olleet ennätyksellisen alhaisia, joten sähkölaskun kallistumisen taustalla on yleensä ollut siirtohintojen usean prosentin korotukset. Kansalaispalautteen patistamana hallitus asetti maanantaina selvitysmiehen tutkimaan sähkön hintakehitystä ja erityisesti siirtohintojen paikoin rajusti kasvanutta osuutta sähkölaskuissa.

Monissa tapauksissa sähkön siirron osuus on ollut sähkölaskussa selvästi suurempi kuin itse sähköenergian hinta. TEM kutsui säh­kö­tek­nii­kan pro­fes­so­rin Jar­mo Par­ta­sen sel­vit­tämään siir­to­hin­to­jen ko­ro­tus­ten syi­tä ja alu­eel­lis­ta koh­den­tu­mis­ta. Ministeriö haluaa myös selvittää, miten investointeja sähköverkkoon on toteutettu, ja olisiko halvempia keinoja toteuttaa jakeluverkon ylläpito- ja korjaustöitä.

Jyrkimmin sähkön siirtohinnat nousivat vuonna 2016, kun säh­kö­verk­ko­yh­tiö Ca­ru­na il­moit­ti nos­ta­van­sa siir­to­hin­to­ja jopa 27 pro­sent­tia. Asiakkaiden va­li­tus­tulvan sekä ku­lut­ta­ja-asi­a­mie­hen kans­sa käy­ty­jen kes­kus­te­lu­jen jäl­keen ko­ro­tus jäi toistaiseksi 15 prosenttiin.
Tapauksen jäl­keen val­ti­o­ mää­rä­si vuo­sit­tai­sil­le ko­ro­tuk­sil­le ylä­ra­jan. Katto on tosin varsin korkealla, sillä verkkoyhtiö voi korottaa siirtomaksuja enintään 15 prosenttia edellisvuoden aikana keräämiinsä maksuihin verrattuna.

”Monissa tapauksissa sähkön siirron osuus on ollut sähkölaskussa selvästi suurempi kuin itse sähköenergian hinta.”

Siirtohintojen korotuksen taustalla on sähköyhtiöille asetettu vaatimus parantaa siirtoverkkojensa toimitusvarmuutta eli käytännössä vaihtaa ilmajohtoja maakaapeleiksi. Korotuskaton li­säk­si verk­ko­yh­ti­öi­den vel­vol­li­suut­ta nos­taa toi­min­ta­var­muus vaa­di­tul­le ta­sol­le vuo­teen 2028 men­nes­sä lie­ven­net­tiin har­vaan asu­tuil­la alu­eil­la. Erot yhtiöiden välillä saattavat olla jopa kolminkertaisia. Sähkön siirtohinnat ovat nousseet kymmenessä vuodessa keskimäärin 50–60 prosenttia. Korotusten taustalla on osin myös valtio, sillä esimerkiksi kotitalouksien maksama sähkövero on noussut kymmenessä vuodessa peräti 160 prosenttia. Vielä vuonna 2008 sähkövero oli 1,077 senttiä kilowattitunnilta, mutta tänään kuluttaja maksaa jo 2,79372 senttiä kilowattitunnilta.

Siirtohinnat ovat nousseet myös Loviisan seudulla. Esimerkiksi vuoden 2018 alussa Kymenlaakson Sähkö nosti siirtohintaa keskimäärin 8 prosentilla.Eilen päättyneen toukokuun siirtohinta Kymenlaakson Sähköverkko Oy:n alueella Loviisassa oli esimerkiksi 20 000 kilowattituntia kuluttavalle osittain varaavalle sähkölämmitystaloudelle veroineen ja muine maksuineen 6,61 senttiä ja 2000 kilowattituntia vuodessa kuluttavalle saunattomalle kerrostaloasunnolle 13,27 senttiä kilowattitunti. Eli loviisalainen sähkölämmittäjä maksoi pelkästään siirtomaksuja 1322 euroa vuodessa. Vastaavat siirtohinnat Porvoon Sähköverkko Oy:llä olivat hieman edullisemmat eli 6,34 senttiä sekä 11,19 senttiä kilowattitunti. Korkeimmillaan ne olivat Lankosken Sähkö Oy:n alueella 8,22 senttiä ja 19,39 senttiä per kilowattitunti.

Monissa sähköyhtiöissä on pohdittu sähkön siirtohintojen perusteiden uusimista. Esillä on ollut malli, jossa siirretyn energian määrän hinnoittelusta siirryttäisiin tehoperusteiseen hinnoitteluun. Sähkön siirto eli kaapeli tai ilmajohto ja sen ylläpito kun maksaa kutakuinkin saman verran kulkipa sen kautta 2 megawattituntia tai 20 megawattituntia vuodessa. Tehoperusteisessa hinnoittelussa kustannusten aiheuttamisperiaate toteutuisi ehkä nykyistä paremmin, vaikka sekään ei ottaisi huomioon sitä, että haja-asutusalueen sähkönsiirrosta aiheutuvat kustannukset ovat selvästi korkeammat kuin taajamissa.

Mikäli sähköyhtiöt ryhtyisivät käyttämään tehoperusteista hinnoittelua, saattaisivat esimerkiksi vähemmän kuluttavien mökkiläisten siirtohinnat nousta merkittävästi. Vastaavasti paljon kuluttavien sähkölämmitteisten kotien sähkönsiirron hinta puolestaan halpenisi. Todennäköisesti yhä useammalla kesäasunnolla siirryttäisiin aurinkopaneeleihin ja muihin omavaraisiin sähköjärjestelmiin, mikä sinänsä olisi toivottava kehityssuunta.