Sään ja sisällön armoilla

Kuluva kesä ei tähän mennessä ole suosinut auringonpalvojia. Terassikelit ovat olleet harvassa ja se on vaikuttanut kesäravintoloiden myyntiin ja kesätapahtumien kävijämääriin.

Suomen hyvä talousvire on kuitenkin antanut potkua sekä matkailu- että ravintola-alalle. Alojen virkistyminen näkyi jo viime keväänä.

Matkailu- ja ravintola-alan yritysten liikevaihto kasvoi 8,5 prosenttia tammi-maaliskuussa.

Kasvu oli majoitusliikkeissä ravintoloita ripeämpää. Matkailu- ja ravintola-alan liikevaihdon odotetaan kasvavan vuoden ensimmäisellä puoliskolla lähes 8 prosenttia.

Alan ongelmana on kuitenkin heikko kannattavuus, sillä palvelujen kysyntä on vasta saavuttamassa finanssikriisiä edeltäneen tason.

Ravintoloissa myynnin kasvu oli yhä selvemmin ruokamyynnin ansiota, sillä alkoholin anniskelu laskee edelleen.

Suomesta on tullut myös vaivihkaa suosittu matkailumaa. Ulkomaisten matkailijoiden yöpymisten kasvu Suomessa oli vuoden alussa European Travel Commissionin osavuotiskatsauksen mukaan Islannin jälkeen Euroopan nopeinta.

Majoitusliikkeiden liikevaihto kasvoi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä lähes 12 prosenttia. Ensimmäisellä vuosineljänneksellä kansainvälisten yöpymisten määrä kasvoi 19,5 prosenttia edellisvuoteen nähden. Myös venäläiset matkailijat ovat palanneet vahvistuneen ruplan kurssin myötä ja se näkyy yöpymistilastoissa. Venäläisten yöpymisiä kirjattiin Suomen majoitusliikkeissä tammi–huhtikuussa 19,7 prosenttia enemmän kuin vuoden 2016 vastaavana ajanjaksona. Myös kotimaiset yöpymiset kasvoivat parilla prosentilla.

Trendi näkyy ja kuuluu katukuvassa myös pienemmillä paikkakunnilla. Loviisassa on keskikesällä liikkunut huomattava määrä kotimaan matkailijoita. He ovat tulleet kaupunkiin joko tilausbussilla tai omatoimisesti. Lapsiperheet ovat liikkuneet kartan kanssa, oletettavasti Onneli & Anneli -elokuvien kuvauspaikkoja etsien. Vanhempi väki, joka on tullut kaupunkiin bussikyydillä, on etsiskellyt muun muassa Loviisan Wanhat Talot -tapahtumasta tuttuja taloja sekä taidegallerioita.

Kolea sää ei tunnu haittaavan ainakaan päivämatkailijoita.

Sen sijaan kesätapahtuminen järjestäjiä sään haltijat ovat pitäneet jännityksessä viikosta toiseen. Ehkä yllättäenkin kesäteatterit ovat pärjänneet kohtuullisesti. Erityisesti

Ruukinmyllyn kesäteatteri on voinut onnitella itseään, sillä se toimii katoksen suojissa.

Yhtä paljon kuin sää, kesätapahtumien suosioon vaikuttaa niiden kyky uudistua ja houkutella kävijöitä vuodesta toiseen. Jotain tuttua ja turvallista pitää olla, mutta myös uusia täkyjä, jotka saavat väen liikkeelle.

Liian suuret muutokset puolestaan tuntuvat usein karkottavan uskollisia kävijöitä, mutta samaan aikaan ei onnistuta houkuttelemaan uusiakaan kävijöitä. Tapahtumien järjestäjät suhtautuvat isoihin muutoksiin varovaisesti taloudellisen riskin takia.

Tapahtuma kuin tapahtuma tarvitsee kuitenkin kasvojen kohotuksen määrävuosin. Samalla formaatilla tuskin kannattaa tarpoa kesästä toiseen.

Eräs keino tuoda vanhaan tapahtumaan uusia näkökulmia on yhteistyö. Uutta verta saattaa hyvinkin löytyä naapurin puolelta.

Tapahtumajärjestäjien kannattaa myös koordinoida tapahtumiaan muiden kanssa. Samantapaisia tapahtumia ei kannata järjestää kovin monessa paikassa ja vielä samaan aikaan. Kävijät eivät yksinkertaisesti riitä.

Monta tapaa juhlia

Suomen satavuotisjuhlallisuuksia on nyt pidetty yli puolen vuoden ajan. Juhlien kimara on tähän saakka ollut monenkirjava. Järjestelyvastuu on ollut lähinnä kolmannella sektorilla.
Tapahtumavuoden teemana on Yhdessä. Suomi 100 -kokonaisuudessa löytyy jokaiselle jotakin tukkilaiskisoista sadan siirrettävän saunan paraatiin, kesäillan farssista lentopallo-otteluihin.

Juhlahumu pyörähtää kiivaammille kierroksille vasta syksyn aikana. Mitä virallinen Suomi nostaa satavuotisen Suomen kunniaksi esille?

Sitäkin mielenkiintoisempaa on, mitä jää nostamatta esiin.

Helsingin Sanomat kertoi äskettäin, että virallinen Suomi ei ole koskaan noteerannut 1800-luvun puolivälin suuria nälkävuosia. 1866-1868 välisenä aikana kuoli kahdeksan prosenttia Suomen väestöstä. Ihmisiä kuoli paitsi nälkään, myös hätäaputöiden seurauksena, kun nälkiintyneiden joukkojen mukana levisivät kulkutaudit.

Sata vuotta sitten kiihtyi kehitys, joka johti lopulta sisällissotaan. On mielenkiintoista nähdä, miten nämä tapahtumat käsitellään tämän ja ensi vuoden aikana.