Ruukkilaiset haluavat lähiliikuntapaikan urheilukeskukseen

Väkeä. Lähiliikuntapaikan suunnittelu kiinnosti ruukkilaisia tiistai-iltana. Kuva Marita Itävuori
Kolmisenkymmentä kyläläistä sai esittää toiveitaan kaikenikäisten liikuntapaikasta. Miniareena ei innostanut, mutta kaukalo halutaan kuntoon ja skeittaajille rampit.

STRÖMFORSIN RUUKKI Kyläyhdistyksen ylläpitämään kirjastoon oli kokoontunut kyläläisiä, paikallisia pitkän linjan urheiluvaikuttajia sekä virkamiehiä, jotka halusivat kuulla kyläläisten mielipiteitä siitä, millainen lähiliikuntapaikka kylälle halutaan.

Sijoitusvaihtoehtoja oli valittu kolme: koulun piha, liikennepuisto sekä urheilukeskus.
Nopeasti tuli selväksi, että urheilukeskus on sijoituspaikoista suosituin.

Nykyinen urheilukeskus on päässyt rapistumaan: juoksuradalla on rikkaruohoja, kaukalon pinta epätasainen ja siksi vaikeasti jäädytettävä, kentälle johtava tie on päällystyksen tarpeessa. Paikoitustilaa autoillekin tarvitaan.

Urheilukeskukselle kannatusta

Lähiliikuntapaikkoja on Loviisassa rakennettu useaan paikkaan, kuten Koskenkylään, Valkoon, Sävträskiin ja keskustan suomenkieliseen koulukeskukseen. Miniareenat ovat niissä ahkerassa käytössä.

Ruukin keskustelussa miniareena ei kuitenkaan saanut kannatusta. Sen sijaan moni toivoi, että urheilukenttä pidettäisiin käyttökunnossa: juoksuradat sellaisina, että niitä voi käyttää, samoin nurmikenttä.
– Sosiaalitilat ovat urheilukentällä, samoin kuntosali, kommentoitiin yleisön joukosta.

Kunnostettavien listalla kärkeen nousi kaukalo.
– Kaukalon asfalttipohja pitäisi uusia, sillä kuoppien ja korkeuserojen vuoksi sitä on pian mahdotonta jäädyttää, Veli-Matti Mettinen painotti.

Myös läheisen pururadan kohennusta toivottiin.
Paikalla olleet nuoret toivoivat ennen kaikkea skeittiramppeja. Myös scoottauksen eli temppupotkulautailun harrastajia kylältä löytyy. Nykyisiä urheilukentän kuntoiluvälineitä nuoret kuvasivat niin huonokuntoisiksi, ettei niitä kehtaa käyttää. Tilalle toivottiin uusia välineitä.

Toiveissa oli myös koripallotelineet aikuisille, sekä myös minikoris. Nykyiset koripallotelineet ovat kehnossa kunnossa.

Unto Hämäläinen toivoi, että urheilukeskuksen parkkipaikkaa laajennettaisiin. Myös avoin näkymä tieltä sai kannatusta. Sen uskottiin parantavan valvontaa ja pitävän alueen siistinä.

Juoksuradasta käytiin vilkas keskustelu. Riittäisikö satasen suora ja pitäisikö päällystää koko rata? Mielipiteet menivät ristiin.
– Juoksijoilla pitää olla tartan, Unto Hämäläinen tähdensi.

Yhteen paikkaan

Paikalla olleet virkamiehet, eli vs. kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen päällikkö Leif Eriksson ja yhdyskuntatekniikan päällikkö Markus Lindroos korostivat, että lähiliikuntapaikkaa ei voi pilkkoa moneen paikkaan. Silloin puhuttaisiin eri hankkeista ja eri rahoista.

Kaupunki on saanut valtionavustusta aiemmin toteutetuille lähiliikuntapaikoille. Valtionavun osuus on enimmillään 30 prosenttia kaupungin budjetoimasta summasta.

Hankkeen on täytettävä kriteerit, jotka täyttävät valtionavun saamisen kriteerit. Lähiliikuntapaikan on esimerkiksi palveltava kaikenikäisiä pikkulapsista senioreihin.
– Avustusta on saatu aina, kun sitä on haettu, Leif Eriksson totesi.

Lähiliikuntapaikan rakentaminen koulun yhteyteen ei saanut kannatusta. Paikalla olijoiden mukaan esimerkiksi päiväkoti-ikäiset käyttävät urheilukenttää paljon. Toisaalta koulun piha olisi pääasiassa koululaisten käytössä päivisin, jolloin muut ikäryhmät eivät sitä voisi käyttää.

Valtionapua saatavissa

Avustusta haetaan vuoden lopulla ja seuraavana keväänä tiedetään, paljonko valtion rahaa hankkeelle saadaan.
Jos kaupunki laittaa lähiliikuntapaikkaan esimerkiksi 100 000 euroa, valtion rahaa voidaan saada lisäksi enimmillään 30 000 euroa.

Eriksson muistutti, että lähiliikuntapaikan nuorimmat ja tulevat käyttäjät on hyvä muistaa ideoinnissa.
– Ollaanko me jälkijunassa? Nykynuoret eivät tee samoja juttuja, kuin me jäärät.

Kaupunki ei myöskään palkkaa liikunta-alueiden kunnossapitoon nykyistä enemmän väkeä.
Huomautus koski ennen kaikkea urheilukenttää, eli paljonko esimerkiksi juoksun ja muiden yleisurheilulajien harrastajia on. Entä pururadan käyttäjiä?

Käytöstä virkamiehillä ja yleisöllä ei hieman erilaiset käsitykset. Esimerkiksi juoksuradan käyttö arvioitiin rikkaruohojen määrän perusteella vähäiseksi. Toisaalta yleisön joukosta kerrottiin, että moni harrastaa liikuntaa omatoimisesti, eikä käyttöä näy millään varauslistalla.

Morjens Loviisa -sovelluksessa elo-syyskuussa toteutetun vapaan palautteen mukaan toivottiin turvallisuus- ja käyttöohjeita kuntoiluvälineisiin, sekä pururadan kunnostamista ja sen varteen liikuntavälineitä.

Urheilukeskus sai sijoituspaikkana sekä kannatusta että kritiikkiä siitä, että alue on liian sivussa. Liikennepuistoa pidettiin sijainniltaan keskeisenä.

Lisäksi palautteessa todettiin, että Itäisen Tullikadun kaltaista senioripuistoa ei haluta, ei liioin sellaisia kuntoiluvälineitä, joita on Harjurinteen koululla.

Kaikkea ei saa

Loppuillasta myös Huuhkajavuoren laskettelurinteiden kunnostaminen nostettiin huumorimielessä esiin. Samoin se, että urheilukentän nurmikolla oli menneenä kesänä nähty jopa golfari. Tämä erikoisuus oli kantautunut kaupungin virkamiestenkin tietoon.

Virkamiesten viesti oli, eli kaikkea nykyistä ei voida kunnostaa ja samalla saada lisäksi lisää liikuntamahdollisuuksia.

Tämä merkitsee sitä, että jos urheilukeskukseen tehdään lähiliikuntapaikka, esimerkiksi nykyinen koulun kenttä pysyy ennallaan.

Keskustelun pohjalta suunnitteluinsinööri Suvi Peltola tekee kyläläisille ehdotuksia lähiliikuntapaikaksi. Niitä käsitellään uudessa tapaamisessa marras-joulukuussa.