Rkp otti ylivallan Loviisasta

Ruotsalainen kansanpuolue Rkp sai sunnuntaina Loviisassa historiallisen vaalivoiton sekä yksinkertaisen enemmistön Loviisan valtuustoon.

Rkp sai äänistä 47,3 prosenttia, mutta yli puolet eli 18 valtuustopaikkaa 35:stä.

Se on merkittävä voitto, jos sen suhteuttaa Loviisan ruotsinkielisten 42 prosentin osuuteen koko väestöstä.

Tuloksen historiallisuudesta kertoo myös se, että edellisen kerran Rkp:lla oli ehdoton enemmistö Loviisan valtuustossa aina vuoteen 1956 saakka, jolloin sillä oli 21 -paikkaisessa valtuustossa 12 paikkaa.

Jo seuraavissa vaaleissa 1956, jossa Loviisaan vuonna 1957 liitetyn suomenkielisen Valkon asukkaat saivat äänestää Loviisassa, menetti Rkp ehdottoman enemmistönsä yli 60 vuodeksi. Samoin vaihtui valta myös Lapinjärvellä.

Näissä vaaleissa Rkp onnistui kokoamaan Loviisassa erinomaisen listan erilaisia ehdokkaita, panostamaan runsaasti energiaa, työtunteja ja rahaa erittäin tehokkaaseen vaalikampanjaan.

Kuvaavaa Rkp:n puoluekoneiston ylivertaiselle teholle oli esimerkiksi se, että useat Rkp:n ehdokkaat kampanjoivat vielä vaaliaamuyönä sunnuntaina nakkikioskikärryllä yökerho Alexian ovella tapaamassa potentiaalisia äänestäjiä. Ihailtavaa yritystä ja sinnikkyyttä, jollaisen rinnalla muiden puolueiden vaalikampanjat kalpenivat.

Loviisan ennätyksellisen alhainen 58,9 prosentin äänestysaktiivisuus kertoo myös sen, etteivät Loviisan muut puolueet onnistuneet herättelemään mahdollisia kannattajiaan.

Rkp:n vaalimenestykselle löytyy useita muitakin selityksiä, mutta kiistaton tosiasia on, että Rkp otti valtuustossa enemmistövallan ja voi halutessaan päättää yksin Loviisan asioista seuraavan neljän vuoden ajan.

Se miten Rkp valtaansa käyttää ja millaiseksi Loviisan kunnallispolitiikka muuttuu, jää lähivuosina nähtäväksi.

Ensimmäinen mielenkiintoinen rajapyykki on puheenjohtajiston sekä kaupunginhallituksen ja lautakuntien paikkajako. Hallituksessa on tähän saakka ollut 11 paikkaa, joista Rkp:llä on ollut 5 puheenjohtajuus mukaan lukien.

Uuden hallituksen vahvuudeksi on kaavailtu 9 jäsentä. Vaalivoiton turvin Rkp:llä saattaisi olla haluja ottaa enemmistö myös hallituksesta. Se merkitsisi siirtymistä yksipuoluedemokratiaan, jossa Rkp:n sisäisessä kokouksessa voitaisiin etukäteen päättää mitä hallituksessa ja valtuustossa päätetään.

Kansanvallan ja kuntademokratian uskottavuuden kannalta ja Rkp:n 47,3 prosentin ääniosuuden näkökulmasta reilumpi hallituksen ja osin lautakuntienkin paikkajako olisi sellainen, ettei yhdellä ryhmällä ole ehdotonta enemmistöä kaikissa elimissä. Muussa tapauksessa muiden puolueiden osallistumisen mielekkyys ajautuu helposti kyseenalaiseksi.

Toinen merkittävä uuden valtuustovallan rajapyykki saattaa olla uuden kaupunginjohtajan valinta, mikäli tänä vuonna 60 vuotta täyttävä Olavi Kaleva aikoo siirtyä eläkkeelle valtuustokauden kuluessa.

Vuonna 2001 Loviisan valtuusto valitsi Kalevan yhden kokoomusäänen enemmistöllä. Halutessaan Rkp voi näillä näkymin yksin päättää kenestä tulee Loviisan seuraava kaupunginjohtaja. Tai pormestari, jos siihen malliin ollaan siirtymässä.

Mielenkiintoista on myös nähdä miten ryhmäkuri näkyy Rkp:n uuden valtuustoryhmän toiminnassa. Perinteisesti äidinkieleen liittyvissä kysymyksissä Rkp on pysynyt yhtenäisenä, mutta lähes kaikissa muissa päätöksissä ryhmän sisällä on ollut tervettä hajontaa.

Yhden ryhmän ehdottomat enemmistöt eivät ole Suomessakaan harvinaisia. Ne ovat silti ryhmästä riippumatta haasteellisia kansanvallan ja päätöksenteon uskottavuudelle.

Ehdoton enemmistö langettaa myös tavanomaista raskaamman vastuun päättäjien harteille. Etenkin, kun Loviisassa kielivähemmistöpuolue päättää jatkossa aiempaa selkeämmin myös kielienemmistön asioista.

On silti täysi syy luottaa siihen, että Rkp:ssä löytyy jatkossakin riittävästi aitoa sekä rakentavaa kunnioitusta valtuuston vähemmistöä ja Loviisan suomenkielistä enemmistöä kohtaan.

Ei olisi kenenkään etu, että muut puolueet ja suomenkieliset istuisivat alkavat neljä vuotta oppositiossa odottamassa seuraavia vaaleja.