Sata vuotta kuntapolitiikkaa. Rkp:llä oli ehdoton enemmistö autonomian ajasta vuoden 1956 vaaleihin. Suurimman puolueen aseman se menetti vuoden 1984 vaaleissa. Vuoteen 2008 Rkp ja Sdp olivat tasavahvoja, kunnes kuntafuusion jälkeen vuonna 2009 Uuden Loviisan ensimmäisissä ylimääräisissä vaaleissa Rkp:n etumatka kasvoi. Kuluvan vuoden 2017 vaaleissa Rkp sai 61 vuoden tauon jälkeen jälleen ehdottoman enemmistön Loviisan valtuustossa. Puolueiden nimet ovat vaihdelleet vuosien varrella. Kuva: Arto Henriksson
Loviisan valtuuston voimasuhteet ovat sadassa vuodessa vaihdelleet porvaristo-vasemmisto sekä suomi-ruotsi akseleilla. Rkp on aina löytänyt kumppanin joko kokoomuksesta tai Sdp:stä. Rkp:n valta-asemaa on yritetty horjuttaa myös Sdp:n ja Kokoomuksen neuvotteluilla puheenjohtajuuksien jakamisesta, mutta toistaiseksi ne eivät ole johtaneet tulokseen.

LOVIISA Ruotsalainen kansanpuolue sai huhtikuun 2017 kuntavaaleissa Loviisan valtuustosta ehdottoman enemmistön, jollainen sillä oli edellisen kerran Suomen itsenäistymisestä aina vuoden 1956 vaaleihin saakka. Eilen Rkp tiedotti ottavansa sekä kaupunginhallituksen että -valtuuston puheenjohtajuudet, tärkeimmät lautakuntapaikat ja ehdottoman enemmistön myös hallituksesta.

Valkon liitos Loviisaan vuonna 1957 heikensi Rkp:tä

Vuonna 1957 sotakorvausteollisuuden myötä merkittävästi kasvanut ja pääosin suomenkielisten asuttama Valko liitettiin Pernajasta Loviisaan, ja valkolaiset saivat äänestää jo vuoden 1956 kuntavaaleissa.
Tuolloin SDP ja Kokoomus kasvattivat valtuustopaikkojensa määrää molemmat kahdella valtuutetulla ja Rkp menetti kaksi paikkaa sekä samalla myös ehdottoman enemmistönsä valtuustossa.
– Suomenkielisten ja sosialistien huomattava osuus uusista kaupunkilaisista sai aikaan sen, että Rkp menetti ehdottoman enemmistön valtuustossa, kirjoitti edesmennyt Olle Sirén Loviisan kaupungin historia -kirjassa.

Porvarillinen liitto kesti 30 vuotta

Valtuustojen koko vaihdellut. Loviisan valtuustot olivat 1990-luvulle saakka kolmen suurimman ryhmittymän Rkp:n, vasemmiston ja kokoomuksen hallussa, kunnes pienpuolueet saivat ehdokkaansa valtuustoihin. Enimmillään valtuustossa oli puolueita ja ryhmiä yhdeksän vuonna 2009 uuden Loviisan ensimmäisten ylimääräisten vaalien tuloksena. Kuva: Arto Henriksson

Rkp liittoutui sittemmin kokoomuksen, liberaalien ja kristillisten kanssa, ja muodosti Loviisan valtuustoon yleisporvarillisen vaaliliiton, joka jakoi hallituksen ja valtuuston puheenjohtajien paikat Rkp:lle ja kokoomukselle vuodesta 1956 aina vuoden 1984 vaaleihin saakka.
Loviisan ydinvoimalan rakentamisen seurauksena kaupungin asukasmäärä ja suomenkielisten osuus olivat kasvaneet jo 1970-luvulta lähtien, ja jo hyvissä ajoin ennen vuoden 1984 vaaleja Rkp ja Sdp olivat sopineet yhteistyöstä.
Rkp:n ja kokoomuksen porvaririntaman hajottua Loviisan valtuuston pitkäaikainen puheenjohtaja, Rkp:n Lars Pelin ilmoitti jäävänsä pois vuoden 1984 kunnallisvaaleista.

Vuosina 1984-1986 Sdp oli suurin

Vuoden 1984 vaaleissa Sdp nousi Loviisan suurimmaksi valtuustopuolueeksi saatuaan 35-paikkaiseen valtuustoon 14 valtuutettua. Rkp sai 13 valtuutettua. Spd:n asema suurimpana puolueena kesti kuitenkin vain kaksi vuotta eli vuodet 1984-1986.
Voimasuhteet tasoittivat kuitenkin joulukuussa 1986, kun Sdp:n vihreään oppositioon kuulunut Jorma Törnroos erosi Sdp:n ryhmästä ja muodosti kaksijäsenisen ”Vihreitten valtuustoryhmän”.

Rkp:llä edellinen värisuora 1980-luvulla

Vuoden 1980 tienoilla Sdp:ssä herätti tyytymättömyyttä se, että Rkp:llä oli ”värisuora” eli puheenjohtajuudet sekä valtuustossa että hallituksessa. Sdp:n piirissä myös silloista kaupunginjohtajaa Sigurd Slätistä pidettiin Rkp:n miehenä. Asetelma johti muutamaan otteeseen harvinaiseen hallituksen puheenjohtajiston suhteelliseen vaaliin.
Tammikuussa 1983 pidetyssä valtuuston äänestyksessä Sdp sai kokoomuksen tuella itselleen kaupunginhallituksen puheenjohtajuuden, minkä Rkp joutui parin vuoden ajan hyväksymään.
Vuodesta 1985 alkaen kaksi suurinta valtuustoryhmää Rkp sekä Sdp lähentyivät jälleen ja kokoomus joutui taas tyytymään kolmannen pyörän rooliin.

Rkp oli heikoimmillaan vuoden 2008 vaaleissa

Vuoden 2004 sekä vanhan Loviisan viimeisissä vaaleissa vuonna 2008 Rkp sai historiansa heikoimmat tulokset kuntavaaleissa.
Vuoden 2008 vaaleissa Rkp sai vain 9 paikkaa 27-paikkaisesta valtuustosta. Sdp:n paikkaluku oli 8, kokoomuksen 6, ensimmäistä kertaa ehdolla olleet perussuomalaiset saivat 3 paikkaa ja Vihreät yhden paikan.
Tuolloin Sdp, kokoomus ja perussuomalaiset sondeerasivat yhteistyötä, jossa hallituksen ja valtuuston puheenjohtajat olisi valittu Sdp:n ja kokoomuksen piiristä.
Ajatus vastavoiman muodostamisesta Rkp:lle syntyi, kun näytti siltä, että Rkp on ottamassa yksinkertaisen enemmistön kuntafuusion järjestelytoimikunnasta vastoin selvitysmiehen esitystä.

Pienryhmillä vaaliliittoja

Melko yllättäen vuoden 2009 alussa kokoomus, perussuomalaiset sekä vihreät muodostivat vaalien jälkeen teknisen vaaliliiton, jonka avulla puolueet pyrkivät varmistamaan osuutensa luottamuspaikoista. VPK:ksi kutsutusta koalitiosta näytti hetken aikaa muodostuvan valtuuston suurin ryhmä 10 valtuutetullaan.
Rkp ja Sdp liittoutuivat kuitenkin jälleen keskenään, ja junailivat yhteensä 17 valtuutetun enemmistöllä valtuuston ja hallituksen sekä tärkeimpien lautakuntien puheenjohtajuudet keskenään.

Vuoden 2009 aikana Loviisan, Liljendalin, Pernajan ja Ruotsinpyhtään kunnat päättivät yhdistyä ja jo saman vuoden lokakuussa Uudessa Loviisassa järjestettiin ylimääräiset kuntavaalit, jossa valittiin yhteensä 59 valtuutettua.

Suur-Loviisan syntyminen vahvisti Rkp:tä

Rkp oli vaalien selkeä voittaja 25 valtuutetulla, Sdp sai 14, kokoomus 8, perussuomalaiset 3, vihreät 3, keskusta 3, vasemmistoliitto 1, kristilliset 1 ja sitoutumattomat 1 paikan.
Uuden Loviisan ensimmäisten vaalien jälkeiseen 15 valtuutetun vaaliliittoon ryhmittyivät jälleen kokoomus, perussuomalaiset, keskusta ja kristillisdemokraatit.
Kokoomuksen edustajat neuvottelivat jälleen liittoutumisesta sekä Rkp:n että Sdp:n kanssa, mutta Rdp-lisänimen saaneet suurimmat puolueet löysivät jälleen toisensa ja paikat jaettiin vaalitulosta kunnioittaen.

Rkp:n ja Sdp:n ”Rdp:ksi” ivailtu yhteistyö jatkui

Vuoden 2012 vaaleissa Rkp säilytti 25 paikkaansa. Kokoomus sai historiansa suurimman paikkamäärän 9 valtuutettua, ja perussuomalaisetkin 6 paikkaa.
Paikkajakoneuvottelujen asetelma oli melko lailla edellisten vaalien toisinto. Rkp ja Sdp jakoivat 37 paikan voimalla valtuuston ja hallituksen puheenjohtajuudet Rdp-yhteistyön hengessä.

Valtuuston pienryhmät eli Vihreät, Perussuomalaiset, Vasemmistoliitto, Kokoomus muodostivat löyhän ”Vihreä PersVaKo” -lisänimen saaneen yhteistyöasetelman, joka valtuustokauden lopulla hiipui huomaamattomaksi.
Viime huhtikuun vaaleissa Rkp sai ehdottoman enemmistön valtuustossa. Valtuustopuolueet neuvottelevat parhaillaan puheenjohtajuuksien sekä hallituksen ja lautakuntien paikkajaosta.

Leikkeitä Loviisan Sanomien arkistoista:

Vuoden 1980 kuntavaaleissa Rkp ja Sdp saivat kummatkin 13 valtuustopaikkaa, mutta Rkp:n ja Kokoomuksen oikeistoyhteistyö jatkui vielä seuraaviin vaaleihin saakka.
Vuoden 1980 kuntavaalien jälkeen Rkp sai edellisen kerran sekä hallituksen että valtuuston puheenjohtajuudet, kun Lars Pelin (Rkp) valittiin jatkamaan hallituksen puheenjohtajana ja Olle Sirén (Rkp) hallituksen puheenjohtajaksi..
Vuoden 1984 kuntavaalien jälkeen Rkp.n ja kokoomuksen porvarillinen yhteistyö päättyi, ja Rkp ja vaaleissa suurimmaksi puolueeksi noussut Sdp jakoivat hallituksen ja valtuuston puheenjohtajuudet aina tähän vuoteen saakka.