Ravinnekaappari testattavana jätevesiojassa

Paikoilleen. Aki Kantele (edessä), Petteri Aaltolainen ja Rauno Rantala asettelivat konttia paikoilleen jätevedenpuhdistamon purkuojaan. Kuva: Eija Kosonen
Jätevedenpuhdistamon purkuojaan on asennettu ravinnekaappari Lapinjärvellä. Autonrengassilppua käyttävä ojaveden puhdistuskontti on testattavana ja tuloksia odotetaan viimeistään ensi keväänä.

LAPINJÄRVI Lapinjärvellä on meneillään Resurssiviisas Lapinjärvi -hanke, jolla edistetään biokiertotaloutta. Ravinteiden kierrätyksellä on tässä merkittävä rooli ja nyt pilotoitava kontti sopii hankkeeseen hyvin.

– Ravinnekiertojen tehostaminen edellyttää uusia menetelmiä, josta nyt testattava puhdistuskontti on yksi esimerkki, hankkeen projektipäällikkö Tanja Pöyhönen toteaa.

Kontti asennettiin perjantaina Lapinjärven Kirkonkylän jätevedenpuhdistamon purkuojaan. Tarkoituksena on, että ojassa virtaava puhdistettu jätevesi kulkee kontin läpi. Näin ravinteet jäisivät konttiin, eivätkä ne pääsisi lisäämään Taasianjoen ravinnekuormitusta.

– Jos kontti alkaa toimia oikein, voidaan sellaisia ryhtyä käyttämään myös maatiloilla ojavesien puhdistamiseen, Pöyhönen arvelee.

Ravinteita pidättävänä materiaalina toimii vanhoista autonrenkaista tehty silppu.

– Ajan myötä silppuun syntyy oma bakteerikanta, joka alkaa puhdistaa vettä. Silpussa on mukana myös renkaissa olevaa metallia, jonka on tarkoitus saostaa vedestä fosforia. Tällaista tekniikkaa käytetään esimerkiksi Yhdysvalloissa, kunnan tekninen johtaja Maria Luoma-aho selvittää.

Puhdistuskontti toimii esimerkkinä kiertotaloudesta myös puhdistusmateriaalin osalta. Käytetyt autonrenkaat saavat kontissa uuden käyttötarkoituksen ravinteiden pidättäjinä.
Puhdistuskontti on joensuulais-lappeenrantalaisen Apila Group Oy:n kehittämä ja yritys vastaa kokeilun käytännön toteutuksesta. Yritys on saanut rahoitusta puhdistuskontin kehittämiseen Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmasta, joka on yksi hallituksen kärkihankkeista.

– Kesälahdella Pohjois-Karjalassa on maatilakosteikko, jossa on kokeiltu samantyyppistä ratkaisua. Tulokset ovat olleet lupaavia, palvelujohtaja Pirjo Rinnepelto Apila Group Oy:stä kertoo.

Kehittelyn alla

Lapinjärvi löytyi puhdistuskontin pilottipaikaksi Resurssiviisas Lapinjärvi -hankkeen kautta.

– Kävimme täällä aiemmin mittaamassa ojan leveyttä ja syvyyttä ja virtaaman vaihteluita, jotta saimme tuotua oikean kokoisen kontin, Rinnepelto mainitsee.

Kontin korkeus on 160, leveys 225 ja syvyys 68 senttiä. Kontin sisällä on kaksi muovilaatikkoa, joissa rengassilppu on.

Se, ehtiikö kaikki vesi virrata kontin kautta sitten, kun vedenkorkeus on suurimmillaan, on yksi niistä asioista joita testataan.

– Voi olla, että silloin vesi virtaa liian nopeasti, mutta se nähdään sitten, Rinnepelto toteaa.

Hän jatkaa, että isoissa maatalouden valtaojissa virtaus voi olla niin suurta, etteivät ihan pienet kontit riitä. Tuotekehittely jatkuukin kaiken aikaa.

Puhdistustulokseen vaikuttaa oleellisesti se, miten usein konttiin jäävää lietettä poistetaan. Jatkossa myös lietteen ravinnepitoisuus tutkitaan. Samalla selvitetään, voiko lietettä hyödyntää.

Seuranta vesinäytteillä

Rinnepelto uskoo, että Lapinjärven pilottikohteen kaltaiset puhdistuskontit voivat yleistyä nopeastikin, mikäli tekniikka toimii siten kuin on suunniteltu.

– Tällainen, kierrätysmateriaalia käyttävä vesivanerista tehty kontti olisi edullinen ratkaisu. Sellaisen hankinnassa puhutaan satasista, ei suuremmista rahoista.

Lapinjärvellä kontin toimivuutta testataan säännöllisesti otettavilla vesinäytteillä. Ensimmäinen näyte otettiin ennen kuin kontti asennettiin. Seuraava on vuorossa, kun kontti on toiminut jonkin aikaa.

– Tuloksia kontin toimivuudesta saadaan viimeistään ensi keväänä, Rinnepelto sanoo ja lisää, että kontin on määrä toimia ravinnekaapparina ympäri vuoden.

Lapinjärvellä puhdistuskontti otettiin vastaan mielenkiinnolla.

– Ei siitä ainakaan mitään haittaa ole, kuului kommentti asennustilaisuudessa.