Rasistin leima puntarissa

Oulun käräjäoikeus alkoi eilen käsitellä syytettä, jossa syyttäjä syyttää oululaista toimittajaa Johanna Vehkoota oululaisen kaupunginvaltuutetun Junes Lokan kunnian loukkaamisesta. Vehkoo oli Facebook-kirjoituksessa kutsunut Junesta rasistiksi, natsiksi ja natsipelleksi sekä luonnehtinut tätä väkivaltaiseksi ja vaaralliseksi.

Johanna Vehkoo on tunnettu Long Play toimittaja, PEN sananvapauspalkittu, Ylen entinen faktantarkastaja sekä Julkisen sanan neuvoston jäsen.

Junes on tunnettu rääväsuinen tubettaja ja poliittinen provokaattori, joka ei itsekään kaihda kovaa kielenkäyttöä ja sosiaalisen median törkykampanjoissa. Populistinen esiintyminen on nostanut hänet myös Oulun valtuustoon. Lokka kuuluu myös Suomi ensin-, Rajat kiinni- ja muiden laitaoikeistolaisten vaihtoehtojoukkojen näkyviin hahmoihin. Lokalla on takanaan myös hovioikeuden tuomio kiihottamisesta kansanryhmää vastaan, kun hän kirjoitti solvaavalla ja rikollisella tavalla islaminuskoisista. Lokka on lisäksi aiemmin nimitellyt naisia huoriksi ja kutsunut kihlakunnansyyttäjää kuuroksi.

Oulun käräjille päätyneet tapahtumat alkoivat, kun Lokka julkaisi netissä videon, jossa hän kertoi aikeistaan mennä Rovaniemelle kirjakauppaan kuvaamaan tilaisuutta, jossa Vehkoon oli määrä kertoa kirjastaan. Videolla Lokka kertoi, että hän avustajineen aikovat esiintyä Kansan Uutisten toimittajina. Pian Lokan videon julkaisemisen jälkeen Vehkoo teki­ Facebook-sivulleen päivityksen, jossa kertoi Lokan häirintäsuunnitelmista ja haukkui Lokan tunnetuksi rasistiksi ja natsiksi.

Lokka on itse saanut tuomion muihin kohdistuneesta kielenkäytöstä. Käräjillä kysymys on paljolti siitä saako häneen itseensä kohdistaa kunniaa loukkaavaa nimittelyä. Nimittely on tietenkin sopimatonta, mutta onko se rikollista. On päivänselvää, että tavallisen, syyttömän ihmisen leimaaminen rasistiksi tai natsiksi täyttäisi rikollisen kunnianloukkauksen tunnusmerkit. Siitä on ainakin yksi ennakkotapaus vuodelta 2012, jossa maahanmuuttaja haukkui virhemaksun määränneen pysäkoinninvalvojan rasistiksi ja fasistiksi. Helsingin käräjäoikeus tuomitsi haukkujan 15 päiväsakkoon.

Lokan asema on erilainen. Oulun käräjillä kyse on siitä, että saako rasististisia mielipiteitä esittävää henkilöä haukkua rasistiksi. Entä saako rotuviharikoksista jo tuomittua kutsua rasistiksi? Eilen käräjillä syyttäjän mielestä ”ei ole olennaista, ovatko Vehkoon lausumat tosia. Kyse on siitä, ovatko ne halventavia”. Kysymys on ehkä kaikkein olennaisin, sillä lain mukaan ”kunnianloukkaus on teko, jossa joku esittää toisesta valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että tällaisen teon voidaan katsoa aiheuttavan loukatulle vahinkoa tai kärsimystä taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa.” Vertailun vuoksi esimerkiksi murhasta tuomitusta voidaan käyttää nimitystä murhaaja. Ongelmana on ehkä myös se, että rasismi ei suoraan ole rikoslakirikos.

Asetelma on vaikea ja monimutkainen sekä ajankohtainen myös Loviisan seudulla, jossa rasistikorttia heilutellaan paikoin aktiiviseksi. Jotkut haluavat pitää rasismina lähes kaikkea maahanmuuton kritisoimista. Toiset taas eivät ymmärrä törkeääkään rasismia mitenkään kielletyksi.

Esimerkiksi Svenska Yle poimi Loviisan Sanomien Facebook-ryhmästä ison joukon rasistisina pitämiään kirjoituksia, joista yhdessä esimerkissä käytettiin maahanmuuttajista ”mamu” -termiä. Sattumalta ”mamu” -lyhennettä käytti ryhmässä myös maahanmuuttomyönteinen Yleisradion toimittaja sekä toinenkin maahanmuuttajia puolustanut ryhmän jäsen. Kun lisäksi kävi ilmi, että maahanmuuttajien kotouttamispalveluita tarjoavassa koulutuskeskuksessa opettajat käyttivät lukujärjestyksessä ”mamu”-lyhennettä, niin epäilys rasismista vesittyi.

Maahanmuuttokriittisyys ei automaattisesti ole rasismia, vaikka jotkut herkästi niin näkevätkin. Jopa sen toteaminen on joidenkin mielestä maahanmuuttovastaista. Asia ei aina ole mustavalkoinen. Todelliseen rasismiin ja vihapuheeseen on syytä jämäkästi puuttua ja kitkeä se, mutta rasismi-kortin nosteleminen liian kevein perustein saattaa hämärtää koko määritelmän ja vaarantaa todellisen vihapuheen kitkemisen. Juneksen tapauksessa rasismi-kortin heiluttaminen tuskin oli perusteetonta, mutta mielenkiintoisena ennakkotapauksena nähtäväksi jää oliko se oikeuden mielestä silti laitonta.