Rakenneriskejä syytä välttää

Loviisan Sanomien Valvomo-palstalle on nostettu muutamia Loviisan Sanomien Facebook-ryhmässä julkaistuja yleisökommentteja Loviisan uuden ruotsinkielisen koulukeskuksen havainnekuvasta.

Maallikkojen ja muutaman joukossa olevan rakennusalan ammattilaisenkin kommenteissa kritisoidaan rakennuksen krumeluuria muotoilua ja eritasokattoa reikineen, jotka poikkeavat tavanomaisista laatikkomallisista ja harjakattoisista perusversioista.

Joopa, joo. Aiemmin ajatus on ollut, että arkkitehdit, rakennuttajat ja rakennusyhtiöt sekä muut alan ammattilaiset kyllä osaavat hommansa, ja maallikko-besserwissereiden populistiset yleisökommentit voi jättää omaan viihdearvoonsa.
Myös tällä palstalla tuli joitakin vuosia sitten ihmeteltyä, että miten on mahdollista, että suuren yleisön mielestä eri alojen päättäjiksi ja vastuuhenkilöiksi näyttävät valikoituvan ne kaikkein tomppeleimmat ja kyvyttömimmät ihmiset.
Se oli ehkä huonoa sarkasmia, ja naiviksi osoittautunutta uskoa kunkin alan ammattilaisten ja päättäjien kyvykkyyteen sekä auktoriteettiin. Tyyliin, että mikään ei ole niin viisas kuin insinööri, paitsi tietenkin diplomi-insinööri. Tai arkkitehti varsinkin.

Toki luottamus koko rakennusketjun suomalaiseen ammattitaitoon ja osaamiseen – ja jopa virolaiseen työhön – on edelleenkin korkealla, mutta nyt melkoisin varauksin, eikä enää ehkä niin kritiikittömästi.

Eri puolilta maata kantautuvat tiedot upouusien rakennusten kosteusongelmista, rakennevioista sekä muista ilmiselvistä töppäyksistä ja laiminlyönneistä ovat vakavalla tavalla heikentäneet alan ammattilaisten uskottavuuskuvaa.
Vaikka kyseessä on maan rakentamisen kokonaisvolyymiin nähden lopulta kuitenkin melko harvinaisista yksittäistapauksista, on epäonnistuneen suunnittelun, valvonnan tai toteutuksen surkeita kukkasia ja suoranaisia lumpeita silti ilmennyt muutamasa vuodessa kymmenittäin.
Esimerkiksi tapauksia, joissa vesi on noussut uudehkoihin rakenteisiin joko alhaalta tai valunut ylhäältä on useampia.
Eli sellaisia tapauksia, joissa jo rakentamisen aikana tai jo rakennuksen elinkaaren alkuvuosina lopputulos todetaan turhan monilta osin sekundaksi.

Todellisuudessa suomalainen rakentaminen on edelleen laadukasta ja alan laatu on laajaa julkisuutta saaneiden yksittäistapausten ryvettämää mainettaan parempi.
Esimerkit silti monia arveluttavat, ja yleisellä tasolla alan ammattilaisten on pyrittävä lunastamaan takaisin suuren yleisön keskuudessa kolhiintunut maineensa.

Ammattilaiset suunnittelevat ja valitut päättäjät päättävät, mutta on myös tärkeää, että erityisesti käyttäjien, mutta myös kaislanjuuritason sekä tavallisten kuntalaisten eli veronmaksajain kommentteja kuunnellaan herkällä korvalla. Osa voi olla akanoita, mutta joukossa ehkä jyviäkin.
Ruotsinkielisen koulukeskuksen kohdalla ei ole varaa epäonnistua. Hetteisellä ja matalalla rantatontilla sijaitseva rakennuspaikka on jo lähtökohtaisesti haasteellinen, kun Suomenlahti pyrkii nousemaan kapillaari-ilmiön voimin rakenteisiin.

Havainnekuvasta ilmenevät katon muoto ja varsinkin varta vasten kattoon tehty pyöreä reikä lisäävät jonkin verran toteutuksen haasteita.

Tuoreimman kansalaispalautteen toive on, että rakennuksesta tulisi toimiva, turvallinen, kestävä ja pitkäikäinen. Turhia rakenneriskejä ei haluttaisi ottaa, vaikka ne nättejä ehkä olisivatkin. Vielä tässä vaiheessa se ei ole jälkiviisautta.

Totetuksen lähtökohtana tulee olla, että puusta rakennettava uusi ruotsinkielinen koulukeskus suunnitellaan ja toteutetaan niin mallikkaasti, että siitä tulee Loviisan kaupungin vetonaula ja käyntikortti, jonka elinkaari on pitkä ja kunniakas.
Eli koulurakennuskompleksi, josta sen toteutuksen erivaiheisiin vaikuttaneet asiantuntijat, ammattilaiset ja päättäjät voivat olla ylpeitä nykyisten ja tulevienkin sukupolvien edessä.
Ja, jossa oppilaat sekä opettajat voivat oirehtimatta viettää päiviänsä.