Pyörätien pätkiä, ei väylää

Useat valkolaiset riemuitsivat tiedoista, joiden mukaan pitkään ja hartaasti odotettu ja lobattu ”Valkon kevyen liikenteen väylä” Valkon ja Loviisan välille on viimein edennyt ja hankkeen toteuttaminen käynnistyy vuoden 2018 aikana.

Jo vuonna 2006 noin 4,9 kilometrin pituinen ja Valkon uutta tietä myötäilevä hanke pääsi Tiehallinnon listoille, jossa sitä esitettiin toteutettavaksi kahdessa vaiheessa.

Monen hymy kuitenkin pian hyytyi, kun karvas totuus hankkeesta tuli julki. Näyttää siltä Valkon kevyen liikenteen väylästä toteutetaan Valkon kylän alueella vain noin 400 metrin pituinen pätkä Valkon alikulkusillalta Vanhalle Valkontielle saakka.
Suunnittelijoiden tarkoituksena on ohjata pyöräilijät ja jalankulkijat Vanhalle Valkontielle ja sitä myöten Loviisan keskustaan.

Lisäksi ”Valkon kevyen liikenteen väylä” -hankkeen nimissä toteutetaan myös pidempi, noin 1100 metrin pituinen pätkä Petaksentien sekä Antinkyläntien ja Solvikintien risteyksen välillä. Sillä jatketaan Helsingintieltä Harmaakallion itäpuolitse Petaksentielle kulkevaa kevyen liikenteen väylää.

Uutisen julkistamisen yhteydessä kävi ilmi, ettei vaihetta 2. eli nämä kaksi nyt rakennettavat pätkät yhdistävää 3,2 kilometrin osuutta Haravankylän peltojen poikki aiotakaan rakentaa.
Uudenmaan Ely-keskuksen Jaakko Kuha kertoi tiistain Loviisan Sanomissa, ettei ainakaan lähitulevaisuudessa valtion rahoilla.

Toteutuslistalla on useita tärkeämpiä hankkeita.
Samalla putoaa myös pohja myös Petaksentien ja Antinkylän välisen 1100 metrin osuuden käyttäjäennusteesta.
Ensinnäkin siksi, etteivät valkolaiset sitä juurikaan käytä, jos Haravankylän pellot ylittävää osuutta rakenneta.
Toiseksi myöskään Harmaakallion asumalähiön arvioidut käyttäjämäärät eivät näytä toteutuvan, kun alueen rakentaminen ei juurikaan etene.

Valkolaiset ovat ymmärrettävästi pettyneitä. Paikallisia liikenneoloja ja luonnollisia kulkureittejä tuntemattomien tieinsinöörien linjaus oli alun perin jo monille outo, koska se oli pidempi kuin rantaa myötäilevä Varvetin kautta kulkeva linjaus.
Kyseinen rantareittilinjaus oli jo aiemmissa kaavoissa, ja olisi ollut selkeästi lyhin, suosituin ja ehkä myös edullisin, vaikkeivät kaikki ranta-asukkaat siitä ehkä olisikaan pitäneet.

No, se juna lienee iäksi jo mennyt, ja Valkon pätkän rakentaminen alkamassa.

Monet ajattelevatkin, ettei lahjahevosen suuhun ole katsomista. Hyvä, kun edes jonkinlainen pyörätienpätkä on lopultakin tulossa.
Nyt Valkoon tehtävä 400 metrin pätkä ei tietenkään ole turha, sillä varmaankin sitä monet tulevat käyttämään.
Pätkän jälkeen alkava reitti kulkee kuitenkin koko Valkon ja Loviisan välisen harjumuodostelman korkeimman mäen yli. Etenkin Loviisasta Valkoon vanhaa tietä pyöräiltäessä kovinkaan monen kunto ei kestä polkea jyrkkää Köpbackan ylämäkeä. Taluttamiseksi menee useammilta.

Huomattavasti helpompi reitti on valita vanha Svenäsintie, jonne pääsee kätevästi Valkon Centrumin kohdalta ja toiseen suuntaan Patunasta. Tosin Loviisan kaupunki luokitteli reitin yksityistieksi eikä enää vastaa sen kunnossapidosta.
Lisäksi monet polkevat edelleen Loviisaan myös uutta Valkontietä kuten tähänkin saakka, rekkojen seassa.

Vaikka monet valkolaiset ovatkin pettyneitä hankkeen kutistumisesta kahdeksi toisistaan erillisiksi pätkiksi, parantaa Valkon 400 metrin tynkäkin toki alueen kevyenliikenteen oloja.
Samoin Petaksentien jatkopätkä Rauhalan ja Antinkylän reittejä. Niistäkin on syytä olla kiitollinen.

Alkuperäisessä hankesuunnitelmassa kuvailluksi ”Valkon kevyen liikenteen väyläksi” tätä pyöräteiden ja maanteiden sekoitusta ei – enää tai vielä – voi mitenkään kutsua.

Varsinkin, kun selkeästi suurin osa kevyelle liikenteelle osoitetusta reitistä kulkee Valkon vanhalla maantiellä muun liikenteen seassa.
Jatkossa Loviisan seudulla suurin tarve pyörätielle lienee Gislomin ja Kuggomin välillä, jossa ei vaihtoehtoisia reittejä ole tarjolla