Suomi lähtee puunrakentamisbuumiin 20–30 vuoden takamatkalta. Europarlamentaarikko Nils Torvaldsin mielestä metsä tuottaa jalostettuna high techiä. Bulkin tekemisestä on päästävä eroon.

VALKO Suomi istuu kultamunan päällä, joka on väriltään vihreä. Se on vain päässyt unohtumaan muutaman vuosikymmenen ajaksi.

Nyt trendi on kuitenkin kääntynyt ja puurakentamisen uuteen buumiin on lähtenyt rohkeasti mukaan Valkossa toimiva Timberpoint.

Europarlamentaarikko ja Rkp:n presidenttiehdokas Nils Torvalds tutustui yrityksen toimintaan eilen. Kohde oli itsestään selvä, sillä Torvalds on tehnyt paljon töitä Brysselissä ajaakseen Suomen kannan nk. lulucf-äänestyksessä tänä syksynä. Torvalds laati metsien hakkuita koskevaan europarlamentin äänestykseen oman kompromissiesityksen, joka lopulta voitti ympäristövaliokunnan kannan 345–330.

Päätöksen ytimessä on, miten paljon Euroopassa kasvatetaan metsää hiilinieluksi ja kuinka paljon sitä saa hakata teollisuuden tarpeisiin.

Mikäli Torvaldsin kompromissi ei olisi mennyt läpi, referenssiaika 2000–2012, jonka perusteella metsänhakkuut olisi määritelty, olisi osunut tilanteeseen, jolloin Suomen metsäteollisuus oli isoissa vaikeuksissa. Se olisi merkinnyt merkittävää häviötä kilpailijoiden, esimerkiksi Ruotsin, suhteen.

Ympäristöjärjestöjä Torvaldsin torjuntavoitoksi luonnehtima äänestys on närästänyt. Ympäristöjärjestöjen mielestä Suomi ottaa ilmastotalkoissa taka-askeleita ja pilaa maineensa.

Lulucf-äänestyksessä oli kyse siitä, miten paljon Suomessa saadaan hakata metsiä, jotka sitovat hiilidioksidipäästöjä, ennen kuin metsänhakkuut luetaan ilmastopäästöiksi.

Jatkojalostus tuo tuloja

Valkon hallissa Torvalds ja Timberpointin toimitusjohtaja Marko Suonpää löysivät yhteisen sävelen helposti.

Molemmat katsoivat, että Suomi on jäänyt puurakentamisessa jälkeen muusta maailmasta.

– Sellu menee maailmalla kaupaksi, paperi on jäänyt jälkeen, Torvalds arvioi.

Suomessa metsäteollisuus keskittyi liian kauan lehtipaperin valmistamiseen. Torvalds pitikin suurena virheenä sellutehtaan lakkauttamista Kemijärvellä.

Hän korosti jatkojalostuksen merkitystä. Suomessa on keskitytty liian kauan raaka-ainetuotantoon, kun pitkälle jalostetuista metsäteollisuuden tuotteista saa huomattavasti enemmän tuloja.

– Niin kutsuttu metsäteollisuus muuttuu kemian teollisuudeksi.
– Metsä taipuu 20 vuoden päästä ihan mihin vaan.

Torvalds painotti sekä jatkojalostamisen merkitystä sekä ilmastosyitä.

– Puun poltosta pitää päästä eroon.
– Seuraava askel on, paljonko dieseliä puusta kannattaa tehdä.

Myös puuarkkitehtuurissa on hänen mielestään jääty Suomessa jälkeen.
– Myös arkkitehtuurissa on jämähdetty. Käkikello ei käy kylä- tai kaupunkimaisemaan.
– Hirsirakentaminen on aivan sikaluksusta muualla maailmassa. Kustannukset ovat korkeat.

Millintarkkaa työtä

Torvaldsia kiinnosti Timberpointin tarkkuustyöstämät eri materiaalit, eli, CLT- ja LVL–massiivipuu-, sekä liimapuuelementit.

Hallissa käytössä on Pohjoismaiden suurin, millintarkkaa työtä tekevä puuntyöstökone Hundegger, jota kutsutaan Derrick-nimellä saksalaisen dekkarisarjan mukaan. Koneella pystytään työstämään 44 metriä pitkä liimapuupalkki yhtenä kappaleena.

Timberpoint tekee parhaillaan seinä-, lattia- ja kattoelementtejä Suomen ensimmäiseen massiivipuusta rakennettavaan rivitaloon Helsingin Laajasaloon.

Pian Valkossa alkaa myös elementtien tekeminen Poriin rakennettavaan puiseen kerrostaloon.

Timberpoint on juuri saanut toimitetuksi viimeiset kattorakenteet Helsingin keskustaan valmistuvaan keskuskirjasto Oodiin. Valkossa tehtiin Oodin kattorakenteiden 2 000 erilaista osaa. Helsingin Jätkäsaaren Woodcityyn yritys toimitti asennusvalmiit seinä- ja välipohjaelementit.

Toni Väkeväinen teki työstökoneella kaksi jätkänkynttilää. Torvaldsin saama kynttilä päätyy mökille Turun saaristoon. Kuva: Marita Itävuori

Timberpoint aloitti toimintansa vasta viime vuoden elokuussa. Tärkeä osa sen toimintaa on yhteistyö sataman kanssa: kun satamassa on hiljaista, sen työntekijät ovat halutessaan voineet siirtyä Timberpointille.

– Woodcityä ei olisi voitu tehdä ilman yhteistyötä sataman kanssa, Suonpää sanoi.
– Satamajätkät tekivät kerrostaloa Jätkäsaareen, hän summasi.

Lisää koulutusta

Suonpää kaipasi puurakentamiseen ennen kaikkea suunnittelun ja valmistuksen nykyistä huomattavasti parempaa yhteistyötä.

Piirustusten tekijöistä on pulaa.
Timberpointilla työssä tarvitsee ennen kaikkea hyvää kolmiulotteista hahmotuskykyä.
– Hahmotuskyvyn on oltava todella hyvä.

Hän huomautti, että teollisessa puurakentamisessa ei tällä hetkellä löydy ammattikoululinjaa. Siksi yhteistyö porvoolaisen ammatillisen koulutuksen kanssa kiinnostaa.

Puurakentamiseen pitäisi saada myös lisää tehokkuutta.
– Rakentaminen siirtyy työmailta halleihin ja tehtaisiin.
– Nyt olemme Keski-Eurooppaa 20–30 vuotta jäljessä. Se pitäisi ottaa nopeasti kiinni.