Punkkiriskiä syytä syynätä

Kesän lähestyessä taas vääjäämättä ovat Saaristolääkäreiden punkkibussit jälleen aktivoituneet Suomen rannikkoalueilla. Suomessa punkkikauden sanotaan säätilasta riippuen voivan alkaa jopa jo helmikuussa ja kestää aina joulukuuhun saakka. Punkkibussin rokotuskiertue käynnistyy tänä vuonna Loviisassa ensi lauantaina, jolloin saaristolääkäreiden vaunu päivystää Loviisan Alkon äärellä.

Aiemmin punkkien aiheuttamaa puutiaisaivokuumetta on pidetty pitkään lähinnä Saaristomeren vitsauksena, mutta viime vuosina tautitapauksia on ilmennyt myös muualla Suomen rannikkoalueella ja erityisesti Uudenmaan alueella. Esimerkiksi viime vuonna koko maan tautitapausten määrä oli yhteensä 79, mutta Uudellamaalla saatujen puutiaisaivokuumetartuntojen määrä kasvoi edellisiin vuosiin verrattuna.

Puutiaisaivotulehdus (TBE) sekä borrelioosi ovat suomalaisille jo tuttuja pelotteita, mutta yllättävän moni punkki kantaa myös riketsia- ja anaplasma-bakteereja, jotka saattavat aiheuttaa vakavia ripulitauteja. Vuonna 2014 Turun yliopiston puutiaistutkijat löysivät Pirkanmaalta Lempäälästä borrelioosia ja aivokuumetautia levittävää taigapunkkia eli Siperian puutiaista.

”Punkkihysteriaan ei tietenkään ole aihetta, mutta riski on syytä ottaa vakavasti ja arvioida oma rokotustarve sekä huolehtia varotoimista.”

Loviisaa reunustavalla itäisellä Suomenlahdella havahduttiin puutiaisaivokuumeeseen toden teolla muutama vuosi sitten, jolloin kaksi mökkeilijää kuoli saatuaan puutiaisen pureman vuoden 2015 kesällä Kotkan saaristossa Haapasaaressa. Vuosina 2014-2018 Kotkan saaristossa rekisteröitiin kaikkiaan 14 puutiaisaivotulehdusta noin 1600 saaristolaisen ja kesäasukkaan joukossa. Tapausten ilmaantuvuustiheys 175 tapausta 100 000 asukasta kohti oli selkeästi Suomen suurin. Tuolloin Kotkan kaupunki teki päätöksen suojata osan asukkaistaan puutiaisaivotulehdukselta tarjoamalla saariston asukkaille ilmaisen rokotuksen.
Punkkien aiheuttamia sairauksia on ilmennyt myös Loviisan alueella. Esimerkiksi Tesjoella asuva mieshenkilö kertoi sairastuneensa ja vammautuneensa parisen vuotta sitten vakavasti, mutta hoidon ansiosta säilyi hengissä.

Puutiaisaivokuumeen korkean riskin alueeksi nimetty ja kansalliseen rokotusohjelmaan viime vuonna liitetty Kotkan saaristo on käytännössä Pyhtään ja Loviisan saariston naapurustoa.
Vaikka varsinaisia puutiaisaivokuumetapauksia ei Loviisan seudulla tiettävästi ole vielä rekisteröity, ovat punkkihavainnot viime vuosina lisääntyneet selvästi. Etenkin Loviisan ulkosaaristossa ja Pyhtään suunnassa havaintoja tehtiin viime kesänä runsaasti, ja lienee todennäköistä, etteivät punkkihavaintojen määrät vähene myöskään tulevana kesänä. Punkkibussin saapuminen Loviisaan on herättänyt jo keskustelua punkkirokotuksen tarpeellisuudesta Loviisan seudulla. Kannattaako rokote ottaa vai onko se hätävarjelun liioittelua.

Vaikka punkkirokote on käytännössä ainoa tehokas tapa suojautua punkista tarttuvalta puutiaisaivokuumeelta, ei yksiselitteistä vastausta eikä suoranaista suositusta rokotuksen tarpeellisuudesta ole. Tarpeellisuus riippuu hyvin paljon siitä millaisella alueella ja millaisessa maastossa sekä miten varustautuneena itse kukin liikkuu. On myös syytä muistaa, että rokote ei sinänsä suojaa punkin puremalta eikä se anna suojaa toista kavalaan punkkisairautta borrelioosia vastaan.

Vuoden 2017 elokuussa Loviisan kaupunginvaltuusto vastasi valtuustoaloitteeseen ja arvioi, ettei puutiaisaivokuumeen riski ole Loviisassa ja Lapinjärvellä niin korkea, että laajempiin rokotusohjelmiin olisi tarpeen ryhtyä, ja että kolmivaiheisen rokotteen voi halutessaan hankkia omaehtoisestikin. Valtuusto linjasi kuitenkin tuolloin, että tilanne voi Loviisassakin muuttua, koska esiintyvyys Kotkan saaristossa on jo selvästi maan keskiarvoa suurempi.

Kasvaneesta punkkiriskistä huolimatta saaristossa voi tulevanakin kesänä edelleen liikkua vapaasti, kunhan käyttää tervettä saaristolaisjärkeä sekä suojaa itsensä peittävillä vaatteilla ruohikoissa liikkuessaan sekä tekee huolellisen punkkitarkastuksen iltaisin. Punkkihysteriaan ei tietenkään ole aihetta, mutta riski on syytä ottaa vakavasti ja arvioida oma rokotustarve sekä huolehtia varotoimista.