Enemmän etupainotteisuutta hälytyksiin  20.06.2012


Orrengrundin merivartioaseman toimintojen siirtämisen Kotkan Pookinmäelle ja Porvoon Glosholmaan vuoden 2010 alussa on pelätty heikentäneen meripelastusvalmiutta Loviisan merialueilla. Aiemmin merivartiostolla oli Orrengrundissa noin 15 kilometrin päässä Svartholmasta valmiudessa ainakin yksi partiovene. Nyt lähimmät merivartioston yksiköt päivystävät lähes 40 kilometrin päässä Kotkassa ja noin 45 kilometrin päässä Porvoossa. Kun Glosholman aseman toiminnat siirretään Emäsalon uudelle merivartioasemalle kasvaa matka Loviisan Svartholmaan vielä 10 kilometrillä.

Merivartiosto on kompensoinut etäisyyksien kasvua hankkimalla käyttöönsä moderneja jokasään partioveneitä, joiden huippunopeus on 40 solmua. Myös partiokierroksia Loviisan seudulle on lisätty. Lisäksi pelastushelikopteria on ryhdytty käyttämään herkemmin etsintä- ja pelastustehtävissä. Samoin Loviisan seudun merialueiden valvontaa on tehostettu kaukovalvontakameroilla ja –tutkalaitteilla.

Meripelastuksessa paraskaan tekniikka ei kuitenkaan yleensä poista tarvetta tulla nopeasti haveripaikalle. Pelastamaan, elvyttämään, sukeltamaan, pumppaamaan, sammuttamaan tai hinaamaan. Dramaattisimmillaan meripelastaminen on käsityötä, jossa auttava käsi tarttuu veden varassa sinnittelevän uhrin käteen. Silloin jokainen kilometri ja minuutti voivat olla elintärkeitä.

Orrengrundin aseman lakkauttamisen jälkeen Loviisan merialueilla ei ole onneksi sattunut sellaisia onnettomuuksia, joissa merivartioston hälytysviiveiden kasvu olisi johtanut ihmishenkien tai omaisuuksien menetyksiin. Kop kop.

Tiistaina Laivasillan ja Svartholmenin linnakesaaren välillä liikennöivä M/S Ellan sai konevian ja ajelehti 51 ihmistä mukanaan ohjauskyvyttömänä Valkon sataman itäpuolella. Helsingin meripelastuskeskus hälytti paikalle partioveneet sekä Kotkasta että Porvoosta. Ensimmäinen partiovene saapui M/S Ellanin avuksi hälytysajona Porvoosta 40 minuutissa, ja toinen Kotkasta pian sen jälkeen. Matkustajilla ei ollut välitöntä vaaraa, mutta 51 ihmistä rikkoutuneella aluksella on yleensä aina riskitilanne.

Tilanne päättyi onnellisesti, ja matkustajat pääsivät turvallisesti merivartioston alusten saattamina rantaan. Kaupungilla ehti kuitenkin levitä huoli ja huhu, että Ellan kymmenine matkustajine on merihädässä. Moni ihmetteli miksi paikalliset pelastusalukset makaavat laituripaikoillaan. Tapaus nosti jälleen kerran esille kysymyksen lähimpien ja nopeimpien loviisalaisten pelastusyksiköiden käytöstä ja roolista verrattuna naapurikaupungeista saapuviin pelastusyksiköihin. Nytkin nopeimmin M/S Ellanin turvaksi olisivat todennäköisesti ehtineet pelastuslaitoksen Oiloff-alus noin 10 minuutissa tai Valkon VPK:n LM31 noin 15 minuutissa tai meripelastusseuran pelastusalus Degerby noin 30 minuutissa.

Helsingin meripelastuskeskus teki varustamon ja aluksen kapteenin puheluiden sekä säätietojen perusteella tilanteesta riskiarvion ja päätti, että kyseessä on hälytystilanne, mutta ei vakavimman luokan hätätilanne. Merivartioston yksiköiden kiirehdittyä Loviisaan hälytysajona 40 minuutissa varmistui, että tehty riskiarvio oli täysin oikea eikä lähimpiä paikallisia yksiköitä tällä kertaa tarvittu. Tapaus osoitti, että meripelastuskeskuksella on vankka ammattitaito ja kokemus riskiarvioiden tekemisessä. Samoin hätäkeskuksilla. Hyvä niin.

Murphyn laki on kuitenkin kylmä ja julma. Kymmenien tai satojen täysin oikeiden riskiarvioiden ja virheettömien hälytysvasteiden sarja voi milloin tahansa katketa yhteen virhearvioon, joka voi olla kohtalokas. Siksi kymmeniä ihmisiä koskeviin vaara- ja hälytystilanteisiin tulisi lähettää aina myös lähimpiä ja nopeampia paikallisia pelastusyksiköitä. Niitä on helppo perua sen jälkeen, kun ihmisten ja omaisuuden turvallisuus on saatu täysin varmistettua ja tilanne normalisoitunut. Mieluummin etu- kuin jälkipainotteisesti. Loviisalaisten turvallisuuden ja myös turvallisuuden tunteen nimissä.

Väkivallaton Juhannus ei syksymmällä kaduta

Viime viikkojen paikallisuutiset ovat kertoneet useista pahoinpitelyistä, joista monet ovat olleet niin vakavia, että hengenlähtö on ollut lähellä. Myös Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden juttulistoilla toistuvat oikeudenkäynnit, joissa väkivallantekijät ovat tuomiolla. Lyöjän, potkijan, puukottajan, kuristajan tai muun tappelupukarin uho on siinä vaiheessa yleensä vaihtunut surkeaksi katumukseksi, kun tehtyä ei enää saa tekemättömäksi. Sakko- tai vankeustuomion lisäksi edessä on yleensä vuosikausien korvauskierre. Pahoinpitely muuttaa usein uhrin lisäksi myös tekijän koko elämän. On syytä muistaa, että yksi lyöntikin voi aiheuttaa kuoleman.

Valitettavasti huomenna alkava juhannus on väkivallantekojenkin sesonkiaikaa, jonka saldoa puidaan lehtien lisäksi käräjäoikeuksissa pitkin syksyä ja ensi kevättä. Turvallista Juhannusta kaikille Lovarin lukijoille ja tukijoille.

  e-mail  Arto Henriksson



Loviisan Sanomat, Sibeliuksenkatu 10, PL 42, 07901 Loviisa
Puh. (019) 532701, Fax (019) 532706, toimitus@lovari.fi