Jätemaksuista kilpailukykytekijä
  11.11.2003


Jätehuollon toimivuus ja kustannukset hiertävät Loviisan seudun kotitalouksia sekä yrityksiä säännöllisesti. Aihe on taas ajankohtainen, kun Loviisan kaupunginvaltuusto käsittelee huomenna sopimusta Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n tehtäväkentän laajentamista. Kokemukset Porvoossa toimivasta Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:stä on osoittanut, että yhtiöllä on yhtiöiden tapaan tavoitteena pikemminkin kasvattaa liikevaihtoaan ja tulostaan kuin pyrkimys etsiä tavaroiden kierrätykseen ja jätteiden muuhun hyötykäyttöön liittyviä ratkaisuja.

Selkeimmin ongelma näkyy energiajätteiden hyötykäytössä. Kun muualla esimerkiksi jätepuutavaraa pyritään käyttämään polttoaineena niin paljon kuin mahdollista, on Porvoon kaatopaikan pyrkimys pikemminkin ollut lajitella puujätteestä mahdollisimman suuri osa sekajätteeksi. Sekajätteestä se saa merkittävästi korkeamman maksun kuin jos polttoaineeksi käytettävästä puujätteestä. Polttopuu muuttuu sekäjätteeksi, jos siinä on esimerkiksi maalipintaa, vaikka se olisi punamullalla maalattua lauta-aitaa. Se tuskin on ollut uuden jätelain henki.

On sanottava, että kotitalousjätteiden säiliöiden tyhjennykset ja viikottaiset kuljetukset toimivat Loviisan seudullakin pääsääntöisesti hyvin. Kilpailun puuttuessa hinnat tosin ovat tyypillisiä monipolihintoja. Ongelmia syntyy lähinnä päivittäisestä jäterytmistä poikkeavien tapausten, kuten suursiivousten, muuttojen, puutarhanhoidon sekä remonttien yhteydessä. Esimerkiksi puutarhan risuista ja puunoksista peritään edelleenkin Loviisassa jäteiden vastaanottomaksua, mikäli niistä haluaa päästä asianmukaissti ja laillisesti eroon. Toinen yleisesti käytetty tapa on kipata peräkärryllinen oksia ja risuja metsäteiden varsille. Se ei ole luvallista ainakaan ilman maanomistajan lupaa, mutta tuskin ainakaan merkittävästä ympäristörikkeestä on silti kyse.

Myös esimerkiksi vanhoista kotitalouskoneista tai vanhasta mustavalkotelevisiosta luopuminen tuottaa yleensä muutakin kuin luopumisen tuskaa. Moni - liian moni - keksii kalliille jätteilleen luovan ratkaisun. Yksikin paikallinen isäntä oli tuomassa vanhaa televisiotaan jätekeräykseen, mutta ei suostunut maksamaan televisionsa hävittämisestä 100 markan jätemaksua, vaan päätti lähteä töllöttimensä kanssa ulkosaaristoon veneretkelle, jolta vain toinen palasi. Tapaus ei ole ainutkertainen. Maksullisia jätteitä usein mielummin poltetaan, haudataan, varastoidaan tai jätetään heitteille kuin viedään kalliille kaatopaikoille. Esimerkiksi risuille ja oksille pitäisi Loviisan seudulla järjestää maksuton vastaanotto tai vaikka yhteinen roviopaikka, jossa ne voitaisiin vaikka valvotusti polttaa tai kompostoida. Oksien koneellinen hakettaminen on useimmiten turhaa energian tuhlausta, jos niitä ei edes aiota käyttää polttoaineena.

Ekomaksujen ja muiden hinnankorotusten myötä asianmukaisen jätehuollon kynnys näyttää Itä-Uudenmaan alueella lähivuosina nousevan ja kaikenkarvaisen jätelusmuilun houkutuksen yhä kasvavan. Samalla kuntien jätehuollon toimivuudesta ja kustannuksista tulee yhä selkeämmin veroäyriin, kiinteistöveroihin, vesimaksuihin ja sähkön hintaan rinnastettava kilpailutekijä seutukuntien välillä. Siinä kilpailussa Loviisan seutu häviää Porvoon, Kotkan ja Kouvolan seuduille, mutta päihittää toistaiseksi vielä pääkaupunkiseudun.

Nesteterminaalista balsamia Reka-haavoihin

Eteläisen Suomen alueella toimiva polttonesteiden varastointi- ja jakeluyhtiö kaavailee yhteensä 26.000.000 litran suuruisten säiliöiden rakentamista Valkon sataman eteläosaan. Alkuvaiheessa säilöihin on määrä varastoida poltto- ja dieselöljyjä, joita tuodaan Valkoon laivalla ja viedään edelleen säiliöautoilla.

West-Tank Oy:n haluama tontti on Reka Oy:n kariutuneelle kaapelitehtaalle aikanaan varattua ja kalliilla esivalmisteltua aluetta sataman parhailta paikoilta. Alustavan neuvottelutuloksen mukaan yhtiö maksaisi alueesta kaupungille 25.200 euron vuosivuokraa ja mahdollisen laajennusoption jälkeen noin 30.000 euroa vuodessa. Sen lisäksi yhtiö maksaa itse hankkeen edellyttämät investoinnit sekä asianmukaiset kiinteistö- ja muut verot.

Menetettyyn kaapelitehtaaseen verrattuna nesteterminaali on euroissa ja työpaikoissa mitaten vähäinen, mutta tervetullut lisä sataman toimintaan. Kriitikoiden on syytä muistaa, että nesteterminaali tuottaa joka tapauksessa kaupungille paremmin kuin nykyisin alueella toimiva horsmaplantaasi.

  e-mail  Arto Henriksson



Loviisan Sanomat, Sibeliuksenkatu 10, PL 42, 07901 Loviisa
Puh. (019) 532701, Fax (019) 532706, toimitus@lovari.fi